BJÖRKHOLMEN MARRASKUUSSA 1941, OSA II

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

29. marraskuuta 1941

- Björkholmen oli synkkä nähtävyys, sillä koko saari oli täydellisesti kranaattitulen turmelema, niin että tuskin lienee löytynyt yhtään ehjää puuta koko saarelta. Björkholmenia miehitettäessä ei vihollisia havaittu Vrakholmenissa, mutta kun joukkomme seuraavana aamuna valtasivat viimeksi mainitun saaren, voitiin todeta, että Vrakholmenissa varmasti oli ollut venäläisiä meikäläisten astuessa maihin Björkholmenissa. Todennäköisesti vihollinen evakuoi saaren vain muutamaa tuntia ennen kuin Osasto Vanne iskujoukkoineen hyökkäsi saareen.

Alikersantti H. Hartella ja majuri L. Henriksson.

 - Tämä taisteluhautalinja sijaitsee enemmänkin Leksvallin alueella kuin Vitsandin. Etäisyyttä itse Tammisaaren kaupunkiin on vain noin viisi kilometriä. Taisteluhautalinja alkaa Leksvallintieltä ja jatkuu aina rautatielle saakka, josta linja käätyy kohden Hankoa. Taisteluhauta on erittäin hyvässä kunnossa ja sangen massiivinen verrattuna joihinkin alueisiin itse Harparskog-linjalla. Muutamia korsun jäänteitä löytyy myös alueelta, jos kävelee kohden Hankoa. Tämä taisteluhautalinja löytyy Sota-arkiston joistakin kartoista, jotka käsittelevät Hangon ryhmää. Kartan mukaan useita erillisiä puolustuslinjoja suunniteltiin ja rakennettiin Hankoniemelle hidastamaan ja pysäyttämään vihollinen ennen Tammisaarta. Itse Harparskog-linja Hankoniemellä kuitenkin noudattaa linjaa Skogby - Harparskog - Vitsjön.

- Taisteluhautalinja on säilynyt hämmästyttävän hyvin.