PANSSARILAIVAT HANGON RINTAMALLA

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

Heinäkuu 1941 – Marraskuu 1941

04.07.1941: Panssarilaivalaivue joutui Högsårassa iltapäivällä vihollisen pommituskoneiden hyökkäyksen kohteeksi. Vaurioita ei aiheutunut.

12.07.1941: Panssarilaivalaivue pommitti Hangon aluetta. Maaleina olivat dynamiittitehtaan varastot, lentokenttä ja rautatietykkipatterit. Ammunnan jälkeen alukset siirtyivät Ahvenanmaan saaristoon.

14.07.1941: Panssarilaiva Väinämöinen ampui Tulliniemeen neljä järeää kranaattia.

19.07.1941: Vihollisen syöksypommittajat ja SB-koneet pommittivat panssarilaivoja Högsårassa aiheuttamatta vaurioita. Pommituksen jälkeen rannikkolaivasto siirtyi Sorppoon.

26.07.1941: Vihollisen syöksypommittajat tekivät hyökkäyksen panssarilaivoja vastaan. Panssarilaiva Ilmarinen sai pieniä vaurioita. Yksi vihollisen pommikone tuhottiin. Omat tappiot kolme kaatunutta ja kaksitoista haavoittunutta.

02.09.1941 – 03.09.1941: Panssarilaivue suoritti Hangon alueen pommituksen järeällä tykistöllään. Maaleina olivat vihollisen Tulliniemen patterit, satama-alue, lentokenttä ja Hangonkylä. Osumia todettiin maalialueilla. Ammunta tapahtui Bolaksin saariryhmän kaakkoispuolelta. Alukset siirtyivät ammunnan jälkeen Attuun.

15.11.1941: Panssarilaiva Väinämöinen suoritti pommituksen järeällä tykistöllään Hangon alueelle maalina rautatiepatteri. Varsinaiseksi maaliksi oli määrätty vihollisen kuljetusalus Russarön luona, mutta maalin paikkaa ei voitu yöllä määrittää, joten ammunta suoritettiin varamaaliin. Ammunnan jälkeen panssarilaiva Väinämöinen siirtyi Attuun.

Komentajakapteeni T. Peltola

- Yksi monista korsun jäänteistä alueella. Tämä sijaitsee erittäin lähellä itse kapeaa kannasta, mutta kuitenkin korkean kukkulan toisella puolella hieman puolustuslinjan takana. Kivivahvisteiden takia rakenne on pitänyt muotonsa hyvin.

- Sama korsun jäänne toisesta suunnasta. Kuvan yläosassa voi nähdä alueen päätien joka viimein johtaa kannakselle, jota nämä asemat suurimmaksi osaksi vartioivat. Osa taisteluhaudoista ja ampumapesäkkeistä on suunnattu myös kohti itse tietä.

- Tuliasemia jotka on suunnattu kohti tietä. Tien voi nähdä kuvan vasemmassa yläkulmassa.

- Risteys taisteluhautalinjassa sekä tuliasema kuvan yläosassa. Tuliaseman takana avautuu näkymä alueen päätielle, joka menee kapean kannaksen lävitse.

- Toinen asema taisteluhaudassa. Tie on aivan aseman takana.

- Jotkin yhdys- ja taisteluhaudoista on hankala huomata, jos ei katsele tarkasti ympäristöä. Sammal ja kasvillisuus ovat peittäneet muodot tehokkaasti. Yleensäkin kesäisin kasvillisuus peittää rakenteita ja hankaloittaa niiden havaitsemista.

- Lisää tuliasemia, jotka on suunnattu kohti tietä.

- Lähellä Båtvikeniä ja Hangistvikeniä on iso kuoppa, josta lähtee yhdyshauta. Kuvan ottaminen kuopasta oli hieman hankalaa, mutta yllä oleva kuva näyttää kohdan, josta yhdyshauta tulee itse kuoppaan eli ilmeiseen korsuun.

- Jos sitten lähtee seuraamaan tätä yhdyshautaa, jonka tie on katkaissut kahtia...

- ...päätyy viimein tälle kuopalle, jonka etäisyys toisesta isosta kuopasta on noin viisikymmentä metriä.

- Leveä ja hyvin säilynyt yhdyshauta lähellä rakennetta 238.

- Raskaimmin linnoitettu alue on kannaksen edessä, josta tie vie Tronsböleträsketin alueelle. Suurin osa konekivääriasemista osoittaa kohti tätä kohtaa, koska se on ollut oletettavin paikka mistä vihollisen olisi pitänyt pyrkiä murtamaan puolustus tällä alueella. Se on myöskin kaikkein helpoin kohta puolustaa aluetta. Kannaksen edessä kohoaa korkea kukkula. Itse kannaksellakin on taisteluhautoja, mutta alueen pienuudesta johtuen, nämä eivät muodosta kovinkaan merkittävää linjaa. Silti asemat olisivat varmasti kyenneet hidastamaan vihollisen etenemistä ennen pääasemia kukkulalla. Yllä olevan kuvan asema on suunnattu kohti kannasta ja merta.

- Taisteluhautoja kannaksella. Asemat ovat aivan meren rannassa. Meri pilkistää puiden lomasta.

- Alue on täynnä taisteluhautoja.