- Storönin saaren linnoitteet ovat suojanneet lähestymistä kohden Bromarvin aluetta. Linnoitteet ovat olleet tärkeässä asemassa sodan aikana, lukiten puolustuksen kohdassa jossa puolustuslinja tekee sangen jyrkän mutkan. Käytännössä hyökkäys kohden Storönia olisi ollut vaikeaa ellei lähes mahdotonta. Raskaasti linnoitetut Rilaxin ja Pargaksen alueet olisivat voineet ampua sivustatulta esteettömästi kohden hyökkäävää vihollista.

- Huolimatta mahdollisen hyökkäyksen epätodennäköisyydestä, mitään ei ole kuitenkaan jätetty sattuman varaan. Varsinkin tykkiasemalla numero 50 on ollut erittäin hyvä tulialue ja näkyvyys kohden Bengtsår Prästönin saarta, josta mahdollinen hyökkäys olisi alkanut. Tykkiaseman jäänteet löytyvät edelleen alueelta. Valitettavasti kummatkin pesäkkeet ovat romahtaneet täydellisesti ja alueelta löytyy ainoastaan kaksi isohkoa kivikekoa, jotka merkitsevät paikan jossa tykit sijaitsivat. Pesäkkeiden välille on lisäksi louhittu yhdyshautaa, joka on alueella edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa.

- Aivan rantaviivan tuntumassa on nähtävissä taisteluhaudat, joissa sotilaat vuonna 1941 odottivat mahdollista hyökkäystä. Taisteluhaudat ovat säilyneet tunnistettavina kaikki nämä vuodet, johtuen lähinnä alueen asutuksen vähäisyydestä. Tämän takia taisteluhaudat saavat rapistua kaikessa hiljaisuudessa ilman, että ihmisen toiminta aiheuttaisi yhtään enempää kulumista asemille.

- Taisteluhaudat ovat rakennettu mielenkiintoiseen paikkaan siinä mielessä, että maa nousee jyrkästi rantaviivalta kohden kallioita, jossa tykkiasema 50 sijaitsee. Irtautuminen etummaisista asemista olisi ollut vaikeaa, jos jokin olisi mennyt saaren puolustuksessa vikaan. Toisaalta taas taisteluhautojen rakentaminen kauemmaksi rantaviivasta olisi merkinnyt sitä, että vihollinen olisi saattanut kyetä pureutumaan rantaviivalle, josta heidän tuhoamisensa olisi vaatinut vastahyökkäystä ja omia tappioita.

- Muut asemat etummaisessa linjassa ovat menettäneet muotonsa lähes totaalisesti viimeisten kuudenkymmenen vuoden kuluessa. Alueella on kuitenkin nähtävissä korsun jäänteitä suhteellisen runsaasti. Parhaiten säilynyt asema etummaisessa linjassa on rakenne 416. Karttamerkin perusteella kyseessä on ollut konekivääripesäke tähystyskuvulla. Kun katselee rakenteen jäänteitä, voi todeta että kyseessä on todellakin ollut konekivääripesäke. Tähystyskuvusta ei sen sijaan ole näkyvissä mitään merkkejä.

- Läheltä Riilahden kartanoa aivan tien vierestä löytyy mielenkiintoinen rakenteiden rypäs, jotka näyttävät korsujen jäänteiltä. Sota-arkiston karttojen mukaan alueella on ollut reservissä ollut kranaatinheitinryhmä. Kyseessä saattaa olla kyseisen ryhmän käyttämät asemat. Lisäksi lähistöllä on myös ollut tykistönasemia. Rakenteiden jäänteet eivät näytä aivan tavallisilta korsun jäänteiltä, koska rintamalinjaa kohden oleva seinämä näyttää avonaiselta. Täyttä varmuutta en ole saanut lähdeaineiston perusteella mitä kyseisissä asemissa on sijainnut.

- Henkilökohtaiset huomautukseni perustuvat tilanteeseen puolustuslinjassa vuosina 2005 ja 2006.