- Spjutbölen alue pitää sisällänsä ainoastaan kaksi rakennetta, jotka olivat osa Harparskog-linjaa. Matkaa puolustuslinjalle Vitsjön rannalla on ainoastaan kaksi kilometriä. Syy miksi Spjutbölen alue oli näin heikosti puolustettu jos ajatelleen ainoastaan puolustuslaitteita selittyy sillä, ettei tämä kyseinen suunta ollut kovin tärkeä. 

- Alueen päätien ja rautatien suunta olivat tärkeimmät alueet puolustusta ajatellen ja kaikkein oletettavimmat suunnat missä mahdollinen hyökkäys tapahtuisi. Päätie eli Leksvallintie sekä rautatie olivat ainoat käyttökelpoiset väylät suuremmille joukoille ja tämän takia kummatkin oli suljettu tehokkailla puolustusrakenteilla. Spjutbölen alue ei vielä tänäkään päivänä pidä sisällänsä kovin ihmeellisiä teitä ja 1940-luvun kartoille alueen tiet on merkitty katkoviivalla mikä tarkoittaa ajoneuvopolkua. Suojasää olisi vielä lisännyt hyökkäysjoukkojen ongelmia alueen teiden kanssa.

- Rakenne 203 karttamerkin perusteella oli sirpaleita kestävä majoituskorsu, joka olisi kyennyt majoittamaan neljäkymmentä miestä. Alueelta ei kuitenkaan löydy tämän kokoluokan rakennetta. Kuitenkin risteysalueella, jonka voi nähdä kartalla rakenteen pohjoispuolella, on vähintään kaksi korsun jäännettä. Nämä jäänteet ovat kuitenkin pahasti peitossa sekä eroosion kuluttamia. Rakenteiden muodot ovat lähes kokonaan hävinneet.

- Rakenne 461 oli komentopaikka. Rakenne on sotilasalueen sisällä mikä tekee rakenteen tarkemmasta tutkimisesta ja valokuvaamisesta mahdotonta. Kun ottaa huomioon, että 461 on edelleen sotilasalueen sisällä, voi hyvin olettaa, että rakenteesta saatiin valmiiksi jotakin vuosien 1940 ja 1941 aikana. Komentopaikka suunnitelman perusteella kykeni majoittamaan kuusikymmentä miestä. Myös muut linnoituskartat, jotka löytyvät Sota-arkistosta Hangon ryhmää koskevista papereista, näyttävät alueelle komentopaikan.

- Tämän sivun valokuva näyttää Tykkikomppanian miehiä Rannikkopataljoona 1:stä, jotka ovat siirtymässä Hangon rintamalta Viipurinlahdelle. Kuva on henkilökohtaisesta kokoelmastani. Rannikkopataljoona 1 osallistui Hästön saarten taisteluihin. Vuonna 1981 pataljoonan veteraanit paljastivat muistomerkin taistelussa kaatuneille tovereilleen. Muistomerkki sijaitsee Hästön saaressa. Myös Suomenlinnassa on muistomerkki kaatuneille tovereille "Keltaisesta Rykmentistä". Rannikkopataljoona 1 oli "Keltaiseen Rykmentin", eli Rannikkorykmentti 2:n yksi perusmuodostelmista.

- Internetistä löytyvä artikkeli "Keltaisesta Rykmentistä": Keltainen Rykmentti, siteitä Porvooseen, Hankoon ja Helsinkiin.

- Peitenimet bunkkereille ovat eläimiä taikka miehen ja naisen nimiä.

- Henkilökohtaiset huomautukseni perustuvat tilanteeseen puolustuslinjassa vuosina 2005 ja 2006.