[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

PRÄSTKULLA

Prästkullan alue

  Karttamerkit

- Prästkullan alueen linnoitteet sijaitsevat viiden kilometrin päässä Neuvostoliiton vuokra-alueen rajalta. Karttamerkkien perusteella alueelle ei suunniteltu muuta kuin majoitusbunkkereita/korsuja. Tämä on aivan ymmärrettävää, koska alue oli selkeästi takamaastoa Harparskog-linjalla.

- Ainoastaan puolustuslinjan itäisimmistä osista löytyy alueita, joissa etäisyys vuokra-alueen rajaan on ollut suurempi. Kuitenkin kyseisissä paikoissa Harparskog-linjan on ollut tarkoitus olla etummaista linjaa. Prästkullan aluetta taas suojaa Vimonbölen, Långstrandin ja Pargaksen alueen linnoitteet, joista vihollisen olisi pitänyt kyetä murtautumaan lävitse ennen Prästkullan alueelle saapumista.

- Pääsääntöisesti joukkojen oli kuitenkin kyettävä pitämään vihollisen joukot vuokra-alueella ja torjua ne rajalinjan tuntumassa. Vihollisen murtautuminen mantereelle, läpi Harparskog-linjan, olisi ollut katastrofi. Rintamalinja olisi venynyt liian pitkäksi, jotta sitä olisi kyetty tehokkaasti puolustamaan käytettävissä olleilla joukoilla.

1941 - 17. Divisioona

- Jos venäläiset joukot olisivat kyenneet läpimurtoon Hangon alueella, historiakirjoitus näyttäisi sangen erilaiselta. Suomen kannalta on hyvä, että venäläiset joukot olivat suhteellisen passiivisia, eikä tällaiseen tilanteeseen koskaan jouduttu. Saarien valtaukset Hankoniemen itä- ja länsipuolella kyllä selkeästi tähtäsivät siihen, että venäläiset saisivat jalansijan mantereella.

- Koska kyseessä on takamaasto, ei alueelta löydy kovin paljoa jäänteitä eri rakenteista. Lisäksi alueella sijainneet monet maalaisrakennukset, jotka edelleen seisovat paikoillaan, tarjosivat joukoille majoitustiloja tarpeeksi. Takamaaston rakennuskohteet ovat myös olleet tärkeysjärjestyksessä viimeisiä. Tärkeintä on ollut saada etummainen linja vahvasti linnoitetuksi. Kun etulinja olisi saatu valmiiksi, olisi takamaastoa myös varmasti ryhdytty linnoittamaan.

- Peitenimet bunkkereille ovat eläimiä taikka miehen ja naisen nimiä.

- Henkilökohtaiset huomautukseni perustuvat tilanteeseen puolustuslinjassa vuosina 2005 ja 2006.

Rakenteet 1xx

- Ainoa rakenne Prästkullan alueella, joka oli numeroitu alkaen numero yhdellä, oli joukkosidontapaikka. Mitään rakennetta, joka olisi rakennettu pelkästään JSP:tä varten, ei alueelta löydy.

 

Numero Peitenimi Linnoituskortti Huomautus

197

Pöllö Ei Joukko-
sidontapaikka.

 

Rakenteet 2xx

- Kaikki rakenteet, jotka on numeroitu alkaen numero kahdella, olivat majoitusbunkkereita/korsuja. Rakenteiden välillä ei ole kovin paljon vaihteluita, kun katsoo linnoituskarttaa. Osa oli suunniteltu vahvemmiksi ja osa vain sirpaleilta suojaaviksi. Lisäksi suoja panssarintorjuntatykille oli suunniteltu jokaiseen rakenteeseen.

 

Numero Peitenimi Linnoituskortti Huomautus
245 Susi Ei Kaksi korsun jäännettä löytyy aivan tien vierestä.
251 Kissa Ei  
253 Varis Ei  
254 Särki Ei Alueella on kaksi isoa rakenteen jäännettä, joista toinen on lähes kokonaan tuhoutunut.

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela