- Yllä oleva kartta näyttää linnoitussuunnitelman Pargaksen alueelle. Nopea vilkaus karttaan tekee selväksi sen, että kyseessä on raskaasti linnoitettu alue. Tämä on myös erittäin selvää, kun alueella kävelee. Tällä kertaa puolustuslinjaa ei tarvinnut ruveta etsimään. Auton jätimme Blomsterholmenintien varteen ja samalla näkyivät jo ensimmäiset taisteluhaudat

- Yhdys- ja taisteluhaudat ovat erinomaisessa kunnossa suurimmaksi osaksi. Nykykunnossa näyttäisi siltä, että niemen itäinen osa on ollut raskaimmin linnoitettu alue. Siellä yhdys- ja taisteluhaudat muodostavat laajan verkoston korsujen ja ampuma-asemien välille. Jos lähtee täältä seuraamaan linjaa länteen, voi puolustuslinjan löytää selkeänä aina kuvankauniin Blomsterholmenin alueelle saakka. Tämän jälkeen alueelta löytyy hieno huvila ja joitakin muita vanhempia rakennuksia. Huvila ja erityisesti sen iso piha näyttävät tuhonneen yhdys- ja taisteluhautalinjan tästä eteenpäin. Huvila itsessään ei ole ainoa syy linjan katoamiseen, vaan myös alueen päätie joka johtaa niemen länsiosaan, vaikuttaa tähän asiaan. Oletettavasti yhdys- ja taisteluhaudat ovat aikoinaan seuranneet suurin piirtein nykyisen tien muotoa, koska tien varrelta löytyy edelleen korsun jäänteitä sekä muutama tulipesäke.

- Yksi mielenkiintoisimmista rakenteista on betoninen korsu tai itse asiassa kellari. Nykyään rakenne on taas kellarina tai varastona kuten se varmasti oli ennen Harparskog-linjaakin. Kuitenkin kun puolustuslinjan rakentaminen alkoi, kellarista tehtiin korsu. Joku voi ihmetellä, että miten olen asiasta niin varma? Olen varma asiasta, koska taisteluhautalinjan voi edelleen nähdä menevän kellarin oven editse. Lisäksi kellari on osittain upotettu maan sisään ja koska ovi on väärään suuntaan eli kohden rintamasuuntaan, on oven eteen kasattu suuri määrä kiviä ja maata suojamaan miehistöä sirpaleilta.

- Se että kellari todella oli osa Harparskog-linjaa, vahvistetaan myös kirjassa Hangon mottia härnäämässä. Kirjan on kirjoittanut itävaltalainen vapaaehtoinen Adolf Molnár. Molnár oli jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi Talvisotaan, muttei koskaan kerennyt rintamalle ennen kuin sota jo loppui. Jatkosodassa hänet ja monia muita ulkomaalaisia vapaaehtoisia lähetettiin Hangon rintamalle. Kirjan luvussa aate syntyy, Molnár kertoo että etulinjan miehet elivät usein korsuissa tai kellareissa. Samaisessa luvussa myös kerrotaan, että komentopaikka Kamsholmenissa sijaitsi paikallisessa perunakellarissa, joka luultavasti on ollut hyvin samankaltainen rakenne kuin mitä tämä Pargaksen alueella oleva kellari on.

- Toinen mielenkiintoinen paikka on alue, jossa sijaitsee lähes kolmekymmentä  korsun jäännettä. Jäänteet löytyvät niemen kärkeen johtavan päätien varrelta. Jäänteet sijaitsevat alueella joka jatkuu noin parinsadan metrin matkalla tien molemmin puolin. Jotkin korsun jäänteistä ovat oudosti pitkulaisen muotoisia. Ehkäpä nämä olivat hevosille tarkoitettuja suojia? Alueella on myös erittäin suuria jäänteitä, jotka ovat majoituskorsuja. Muutamat rakenteet ovat mahdollisesti olleet tykistön asemia, koska näiden rakenteiden pohjalla voi edelleen nähdä renkaiden painaumat.

- Alueella on ainoastaan yksi rakenne jota emme kyenneet löytämään. Mahdollisesti rakennetta ei koskaan rakennettukaan. Kyseessä on rakenne 51, joka karttamerkin perusteella olisi ollut avoin betoninen tykkiasema kahdelle tykille. Tällaista rakennetta ei kuitenkaan alueelta löydy. Täyden varmuuden saaminen asiaan on vaikeaa, koska aluetta ei voi tutkia läpikotaisin. Alueen pohjoispuolella on kesämökin piha joka on aidattu yksityisalueeksi. Voi olla että rakenne sijaitsee tämän aidatun pihapiirin sisällä.

- Peitenimet bunkkereille ovat eläimiä taikka miehen ja naisen nimiä.

- Henkilökohtaiset huomautukseni perustuvat tilanteeseen puolustuslinjassa vuosina 2005 ja 2006.