Pääsivu

- Tämä esitys pitää sisällänsä kartoituksen Harparskog-linjasta (H-asema). Puolustuslinjan numeroidut rakenteet esitellään tässä esityksessä valokuvien sekä tekstin avulla. Tämänkaltaista esitystä ei ole koskaan Harparskog-linjasta julkaistu. Tietääkseni muistakaan Suomessa sijaitsevista puolustuslinjoista ei ole julkaistu tämän tyyppistä valokuvakartoitusta. Hankoniemellä ja sen lähisaarissa sijaitsevia puolustuslaitteita on kartoitettu Museoviraston ja Senaattikiinteistön toimesta 90-luvulla, mutta näiden alueellisesti rajoittuneiden kartoitusten tuloksia ei ole ilmeisesti koskaan julkistettu.

- Viimeisin kartoitus koko Harparskog-linjasta (H-asema) on tehty puolustusvoimien toimesta vuonna 1955. Tämän kartoituksen tulokset ovat nykyään julkisia asiakirjoja Sota-arkistossa. Puolustusvoimien kartoituksen jälkeen Harparskog-linja on jätetty lähes oman onnensa nojaan, vaikka puolustusvoimien henkilökunta vielä vuonna 1955 on optimistisesti kirjoittanut useiden bunkkerien yhteyteen: Entisöidään. Nykyään kuitenkin tykkiasemat, bunkkerit, korsun jäänteet ja louhitut asemat rämettyvät hiljalleen entisellä Hangon rintaman alueella. Välillä tuntuu, että vallalla on edelleenkin itävaltalaisen vapaaehtoisen Adolf Molnárin mainitsema asenne Hangon rintamaa kohtaan: "Useinkin koko Hangon rintamalle naureskellaan. Kerran kuulin mainittavan jopa Hangon lepokodistakin".

- Hangon rintama oli kuitenkin kaukana lepokodista. Alueella käydyt saaristotaistelut etsivät verisyydessään vertaistaan. Puolustajalla ei yleensä ollut perääntymismahdollisuutta tukalasta tilanteesta ja usein kaikki saaren puolustajat kaatuivat tai joutuivat vangiksi. Ne jotka yrittivät uiden pois, ammuttiin veteen. Hyökkääjä taas joutui lähestymään saarten puolustuasemia useinkin puisilla ja hitaasti liikkuvilla veneillä, täysin puolustajan näköpiirissä. Tämänkaltaisia taisteluita ei montaa sotahistoriasta löydy.

Linnoittajat

- Kuten moni muukin asia elämässä, myös tämän esityksen rakentaminen lähti käyntiin lähes puhtaasta sattumasta. Kesällä 2005 mietimme isäni kanssa, että mihin menisimme valokuvaamaan seuraavaksi. Olimme kierrelleet Helsingistä itään sijaitsevia linnoituksia aiemmin ja taas piti löytää jonkin mielenkiintoinen kohde kuvattavaksi. Vaihtoehtoja oli kaksi: Tampereen seudulla olevat sisällissodan aikaiset taisteluhaudat tai "muutama" bunkkeri Hankoniemellä. Koska Hankoniemi on lähempänä Helsinkiä kuin Tampere, niin päädyimme näihin "muutamaan" bunkkeriin Hankoniemellä. Vieraillessamme ensimmäisissä bunkkereissa, ei kumpikaan meistä aavistanut, että tulisimme viettämään seuraavan vuoden jokaisen lauantaipäivän Hankoniemellä ja sen lähiympäristössä, kävellen lopulta koko Harpaskog-linjan lännestä itään, Vestervikin alueelta aina Baggön seuduille saakka.

- Alun perin etsimme puolustuslinjaa ja sen linnoituslaitteita ainoastaan hyvin karkean yleiskartan avulla. Vasta vuoden 2005 lopussa päädyin Sota-arkistoon. Arkistosta löytyi paljon tietoa Harpaskog-linjasta ja Hangon rintamasta yleensä. Vertaillessani ottamiani valokuvia ja linnoituskarttaa, huomasin meidän päättelemälläkin onnistuneen löytämään suurimman osan Harparskogin, Vimonbölen, Långstrandin ja Pargaksen alueiden linnoitteista. Lähdemateriaali toi kuitenkin urakkaamme lisää syvyyttä ja mielekkyyttä. Tämän esityksen valmistumiseen meni yli vuosi. Käytännössä jokainen hetki vapaa-ajasta on kulunut tavalla tai toisella tämän esityksen parissa.

- Ilman niitä rohkaisevia kommentteja joita olen alueen asukkailta saanut esitystä koskien, ei tämä esitys olisi varmasti koskaan valmistunut. Alueen asukkaat ansaitsevatkin erityiskiitoksen. Kaikki tapaamamme ihmiset ovat suhtautuneet erittäin positiivisesti puolustuslinjan kartoittamiseen valokuvin. Tapasimme reissuillamme moniakin paikallisia asukkaita, Teidän kaikkien nimiä en edes tiedä, joten en pysty Teitä erikseen tässä yhteydessä mainitsemaan. Tunnistatte kuitenkin varmasti itsenne tästä, jos mieliinne muistuu kaksi kameroin varustautunutta henkilöä kävelemässä joulukuisessa räntäsateessa tai kesäkuun helteissä. Kiitos Teille kaikille!

Suomalaiset ja ruotsalaiset rekat valmiina evakuoimaan Hankoniemen

- Haluan myös tässä yhteydessä erityisesti kiittää isääni. Hänen kanssaan olemme yhdessä kävelleet puolustuslinjan lännestä itään. Ilman toista silmäparia olisi moni puolustuslinjan rakenteista jäänyt kokonaan löytämättä. Puolustusvoimat, Sota-arkisto ja Pohjan paikallishistoriallinen arkisto ansaitsevat myös kiitoksen esityksen valmistumisen edistämisestä. Sekä puolustusvoimat että Pohjan paikallishistoriallinen arkisto ovat antaneet luvan käyttää kuvamateriaaliansa tässä esityksessä. Historialliset valokuvat Hangon rintamasta luovat lisää syvyyttä betonisiin ja kivisiin rakennelmiin, jotka voivat tuntua sangen etäisiltä ilman ihmisiä. Sota-arkiston henkilökunta on jaksanut vastata ensikertalaisen arkiston käyttäjän lukuisiin kysymyksiin, kärsivällisesti ja ymmärtäväisesti.

- Joulukuun 4. päivänä 2006 tulee kuluneeksi 65 vuotta siitä hetkestä, kun ruotsalaiset vapaaehtoiset saapuivat Hangon kaupunkiin venäläisten lähdettyä. Hieman ruotsalaisten vapaaehtoisten jälkeen saapuivat Rajajääkäripataljoona 3:n miehet, joille oli luvattu Hangon valtauksen kunnia. Omalta osaltaan tämä esitys on kunnianosoitus tuolle hetkelle ja sotilaille, rintaman molemmilta puolilta, jotka löysivät viimeisen leposijansa Hangon alueen lukemattomilta saarilta ja merestä. Yhteensä 78 suomalaista sotilasta jäi kateisiin Hangon rintaman alueella. Venäläisten kadonneiden määrä tuskin on yhtään sen pienempi.

Kimmo Nummela
31.08.2006