|
[SISÄLLYSLUETTELO]
[PÄÄSIVU] [HISTORIA]
[VESTERVIK] [BREDVIK]
[GRUNDSUND] [RILAX]
[STORÖN] [PARGAS] |
ODENSÖ
- Odensön alueen editse menee ikivanha väylä, jota pitkin on kuljetettu tavaraa vuosisatoja. Tämän tärkeän vesiväylän olemassaolo on myös vaikuttanut Odensön alueelle rakennettuihin linnoitteisiin. Tammisaarta kohden menevän väylän puolustuksesta on pääsääntöisesti vastannut Björnholmenin alueella olevat linnoitteet. Puolustusta on kuitenkin tehostanut Odensön alueella oleva tykkiasema 45, a & b, joka on ollut täysin toimintakuntoinen sodan aikana. Vihollinen joka olisi selvinnyt Björnholmenin linnoitteista, olisi joutunut kyseisen tykkiaseman tulen alaiseksi edetessään kohden Tammisaarta. - Toinen alueella oleva täysin toimintakunnossa ollut tykkiasema on 46, a & b. Tämä kyseinen tykkiasema on ampunut kohden Sommarön editse menevää väylää. Lisäksi tykkiasema olisi pystynyt ampumaan sivustatulta vihollista kohden, joka olisi pyrkinyt murtautumaan kohden mannerta. Odensön alueen kautta hyökkääminen olisi tarjonnut venäläisille lyhyimmän tien mantereelle Hankoniemen itäpuolella. Tätä mahdollisuutta on myös ennakoitu yllä olevassa linnoituskartassa, koska rakenteet 435 ja 437, a & b, on suunnattu kohden mahdollista hyökkäyssuuntaa. Samalla rakenteet myös ovat olleet Odensön editse menevän väylän suojana. Itse väylä näkyy linnoituskartassa katkoviivana. - Rakenteen 435 louhittu alku on tuhoutunut ilmeisesti kokonaan. Paikassa, johon rakenne on kartalla merkitty, seisoo nyt iso kesämökki. Lähistöllä on jonkin verran louhintatöistä syntyneitä teräväreunaisia kiviä. Itse louhosta ei kuitenkaan enää löydy. Rakenne 437, a & b, puolestaan on paremmassa kunnossa, koska se pitää sisällänsä useita erillisiä rakenteita. - Odensön alueella sijaitsee runsaasti rakenteita, jotka on numeroitu alkaen numero kuudella. Näistä rakenteista ei ole juuri minkäänlaisia merkkejä alueella. Sinänsä tässä ei ole mitään erikoista, koska rakenteita jotka on numeroitu alkaen numero kuudella, ei juuri Harparskog-linjalta löydy. Ne kaikki ovat suunnitelman mukaan olleet majoitusbunkkereita/korsuja, jotka sijaitsevat pääpuolustuslinjan takana. Koska etummaisia asemiakaan ei ole täysin saatu valmiiksi, ei takimmaistenkaan asemien rakentamisen aloittamisessa ole juuri ollut mitään mieltä. - Bötesbergetin tähystystornia ei yllä olevassa linnoituskartassa näy. Se sijaitsee rakenteesta 655 noin puolitoistakilometriä itään. Kyseinen tähystystorni on uusi, mutta Hangon vuokra-alueen olemassaolon aikana, kyseisellä paikalla on myös seisonut tähystystorni. Sodan aikana tähystystorni on tarjonnut erinomaisen yleisnäkymän Hangon rintaman vasempaan sivustaan. Suosittelen lämpimästi kiipeämään torniin, koska tornista avautuva näkymä havainnollistaa erinomaisesti sen syyn miksi venäläiset olivat pettyneitä vuokra-alueeseensa. Suomalaisilla joukoilla ei juuri ollut vaikeuksia tähystää vuokra-aluetta Bötesbergetin kaltaisilta paikoilta. - Rakenteiden 446 ja 654 olemassaoloa emme voineet todeta, johtuen Bastholmenin rantojen tiheästä asutuksesta. Saarelle on mahdotonta ankkuroitua niin, ettei saaren kesämökkiläisiä häiritse. Luultavaa on, että rakenteen 446 louhittu alku löytyy edelleen saarelta, koska suurin osa asutuksesta on rannoilla ja rakenne sijaitsee sisämaassa. Rakenteen 654 olemassaolo on erittäin epätodennäköistä, johtuen rakenteen numeroinnista. - Olisin erittäin kiitollinen, jos joku saaren kesäasukkaista voisi antaa luvan ankkuroitumiseen. Näin rakenteiden 446 ja 654 olemassaolo saataisiin myös varmistettua ja mahdollisesti dokumentoitua. - Henkilökohtaiset huomautukseni perustuvat tilanteeseen puolustuslinjassa vuosina 2005 ja 2006.
|
Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela