- Huolimatta siitä, että Långstrandin alue sijaitsee suhteellisen kaukana itse Neuvostoliiton vuokra-alueen rajalta ja on suojattu Vimonbölessä ja Pargaksessa olevilla puolustuslaitteilla, niin alueelta kuitenkin löytyy jäänteitä linnoituslaitteista. Jotkin näistä linnoitteista ovat säilyneet hämmästyttävän hyvässä kunnossa yli kuusikymmentä vuotta.

- Mielenkiintoisin alueen rakenteista on 249. Linnoituskartta näyttää alueelle konekivääribunkkerin/korsun tähystyskuvulla varustettuna sekä tähystys- ja tulenjohtopesäkkeen. Kummatkin näistä rakenteista ovat edelleen nähtävissä lähellä rantaviivaa. Tähystys- ja tulenjohtopesäke on näistä kahdesta ehkä helpoin huomata alueelta, kunhan vain ymmärtää miten puolustuslinja on yleisesti ottaen rakennettu.

- Aluetta missä tähystys- ja tulenjohtopesäke sijaitsee, hallitsee sangen korkea kukkula, josta on pystynyt helposti tähystämään kohden lähimpiä venäläisten hallussa olleita saaria. Itse pesäke on menettänyt paljon muodostaan, mutta on edelleen tunnistettavissa kukkulan laella. Kukkulan alapuolella taas sijaitsee karttamerkin ilmoittama tähystyskuvulla varustettu konekivääribunkkeri/korsu. Tätä rakennetta ei kuitenkaan rakennettu aivan niin kuin karttamerkki antaisi ymmärtää. Siitä huolimatta selvä majoituskorsu on nähtävissä mistä yhdyshauta johtaa konekivääripesäkkeeseen. Itse konekivääripesäkkeestä on ollut ja on edelleen hyvä näkymä kohden merta. Mikä on kaikkein mielenkiintoisinta tässä rakenteessa, on se että majoituskorsussa on edelleen nähtävissä vanhat rautavahvisteet. Näihin rautavahvisteisiin oli aikoinaan tukit kiinnitettyinä. Tukit ovat jo aikapäiviä sitten mädäntyneet, mutta rauta on edelleen jäljellä. Tämä on erittäin mielenkiintoinen löytö Harparskog-linjalla, missä muuten rakenteet ovat sammaleen peitossa mikä taas tekee lähes mahdottomaksi nähdä pieniä yksityiskohtia.

- Toinen mielenkiintoinen rakenne on 248. Rakenteen koko on jättimäinen. Valitettavasti koko rakenne on veden peitossa, mutta se tekee myös rakenteen muodon hahmottamisen helposti. Kaksi erillistä sisäänkäyntiä on nähtävissä kummallakin puolella rakenteen jäännettä. Tämä on luultavasti rakenne 248 mikä on merkitty linnoituskarttaan tähystyskuvulliseksi konekivääripesäkkeeksi. Rakenteen takana on muutamia korsun jäänteitä mitkä ilmiselvästi ovat olleet majoituskorsuja. Yhdessä nämä korsujen jäänteet muodostavat rakenteen 248, a, joka on kartassa merkitty majoitusbunkkeriksi/korsuksi sekä suojaksi panssarintorjuntatykille. Kyseinen majoitusbunkkeri/korsu olisi pystynyt majoittamaan suunnitelmien mukaan kaksikymmentä miestä. Rakenne 247 löytyy myös näiden jäänteiden lähistöltä. 

- Alueella on ainoastaan yksi rakenne jota emme pystyneet paikantamaan riittävällä varmuudella. Kyseessä on rakenne 252. Karttamerkkien mukaan kyseessä olisi ollut samantyyppinen bunkkeri mistä löytyy monta esimerkkiä Harparskogin alueelta, eli bunkkeri aseistettuna konekiväärillä ja panssarintorjuntatykillä. Lisäksi bunkkerissa olisi suunnitelmien mukaan ollut tähystyskupu. Alueella mihin rakenne 252 suunniteltiin, on vain yksi kivinen kukkula lähellä rantaviivaa. Yleensä rakenteet ovat rakennettu tämänkaltaisiin paikkoihin. Sangen kattavat etsinnät kukkulalla eivät tuottaneet mitään sellaista tulosta, minkä olisi voinut ajatella olevan rakenne 252 tai sen jäänteet. Yritimme myös etsiä rakennetta kukkulan pohjois- ja eteläpuolelta, mutta yhtä heikoin tuloksin. Oletettavaa on, että rakennetta ei joko koskaan rakennettu tai sitten se on tuhoutunut sen verran pahoin kesämökkien alle, ettei rakennetta voi enää löytää.

- Rakenteesta 246 ei juuri kovin selviä valokuvia ole, mutta siitä huolimatta erittäin vaatimaton ja matala konekivääripesäke löytyy aivan tien vierestä. Jäänne on vain sen verran matala, että valokuva tässä tapauksessa ei kerro oikeastaan mitään. Jäänteen muoto kuitenkin on helppo erottaa. Selkeä rintasuoja on jäänteet etupuolella, joka avautuu kohden merta. Ampuma-ala on ollut hyvä kohden Pargaksen niemeä. Jos alueella on ollut majoituskorsu, on se luultavasti tuhoutunut kesämökkien alle, jotka nyt hallitsevat aluetta.

- Kesämökit ja uudet tiet ovat todellinen ongelma Harparskog-linjan jäänteiden löytämisen kannalta. Jos vilkaisee linnoituskarttoja ja sitten vertaa niitä alueiden nykyisiin karttoihin, huomaa kuinka merkittävästi alueet ovat muuttuneet niissä paikoissa joissa puolustuslinja kulki. Muutos kuudessakymmenessä vuodessa on ollut jättimäinen!

- Peitenimet bunkkereille ovat eläimiä taikka miehen ja naisen nimiä.

- Henkilökohtaiset huomautukseni perustuvat tilanteeseen puolustuslinjassa vuosina 2005 ja 2006.