KULON LOHKON TYKISTÖN TOIMINTAKERTOMUS, OSA II

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

Kesäkuu 1941 – Joulukuu 1941

- Öbyn tykistön tulialueeseen kuului myöskin Bengtsårin saariryhmä, jonka tykit, jalkaväen aseet, korsut ja pesäkkeet saivat tulokselliset tuli-iskut Öbyn tykistöstä. Varsinaisesti Bengtsårin saariryhmä oli Niitlahden tykistön kevyiden patterien maalina. Täällä myöskin suoritettiin kanoottiretkiä vihollisen selustaan, jolloin tulenjohtajat saattoivat tarkkaan tuhota vihollisia ja sen erilaista materiaalia ja varusteita. Niitlahden raskas tykistö sitä vastoin ei ampunut läheisyydessä olevaa Bengtsåria, vaan tulitti kaukomaaleja ja erikoisesti Tvärminnen lentokenttää.

Luutnantti L. Heiman

- Huomaatko konekivääripesäkkeen tai sen sisäänkäynnin yllä olevasta kuvasta?

- Yhdyshauta joka vie konekivääripesäkkeeseen K.1.

- Yhdyshauta kesällä.

- Sisäänkäynti. Valitettavasti sisätilat ovat täynnä vettä, kuten on mainittu myös vuoden 1955 selosteosassa. Erittäin valitettavaa, koska kaikkihan tietävät mitä vesi tekee betonirakenteille ajan kuluessa, varsinkin kun vesi välillä jäätyy ja sulaa. Rakenteen numero näyttäisi edelleen olevan jäljellä sammaleen alla.

- Rakenteen sisäänkäynti kesällä.

 - Betonirakenne pilkistää lumen alta. Tätä rakennetta on hieman hankala tunnistaa täysin varmasti, koska ensinnäkin sitä ei ole sijoitettu linnoituskartoille. Siitä huolimatta, jos lukee linnoituskortin ja selosteosa, voi tehdä johtopäätöksen, että kyseessä on K.1. Vuoden 1955 selosteosaan on myös merkitty karttakoordinaatit ja jos vertaa näitä koordinaatteja linnoituskarttaan, voi todeta että K.1 löytyy juuri täältä. Toinen asia mikä on hieman erikoista on, että linnoituskorttiin on kirjoitettu ettei rakennetta löydy kartalta, vaikka K.1 sijaitsee aivan rakenteen numero 233 vieressä.

- Yksi kahdesta ampuma-aukosta nähtynä ulkopuolelta. Toinen sijaitsee oikeanpuoleisella seinustalla. Oli erittäin mielenkiintoista löytää tämä kyseinen rakenne keskeltä ei mitään. Lähimpiin kesämökkeihin on kilometrien matka. Nyt tämä konekivääripesäke vain tuijottaa tärkeää kannasta unohdettuna ja yksin. Vuosina 1940 ja 1941 alue on ollut täynnä elämää, mutta nykyään korkeintaan satunnainen ohikulkija voi löytää tämän, jos onnistuu huomaamaan sen aluskasvillisuuden alta.

- K.1 kesäasussa.

- Toinen ampuma-aukko ei ole oikeastaan näkyvissä ulkopuolelta kasvillisuuden takia.

 - Betoni on saanut hieman väriä pintaansa.

- Sisätilat jossa edelleen on näkyvissä puuvahvisteet ja kaksi ampuma-aukkoa.