[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [LAPPOHJA 01.07.1941]  [STORKROKAN 01.07.1941]  [DRAGSVIK 06.07.1941]

[LAPPOHJA 07.07. - 08.07.1941]  [HORSÖN 10.07.1941]  [STACKÖRN 13.07. - 14.07.1941]  [MORGONLANDET 16.07.1941]  [LILLMARS 17.07.1941]

[HÄSTÖ 18.07.1941]  [BENGTSKÄR 26.07.1941]  [GUNNARSHOLM/FURUÖN 30.07.1941]  [ELMHOLM 16.08.1941]  [GUNNARSHOLM 02.09. - 03.09.1941]

  [BJÖRKHOLM/KOHOLM  02.09. - 03.09.1941]  [GRÖNSKÄR/FURUSKÄR 06.10. - 07.10.1941]  [STOSKÄR/KOHOLM 14.10.1941]

[LAPPOHJA 21.10.1941]  [BORGARS 21.10. - 22.10.1941]  [SOMMARÖAR 23.10.1941]  [SIVUKARTTA]

 

TAISTELUT HÄSTÖN SAARIRYHMÄSSÄ 18.07.1941

Hästön alue

ALKUSOITTO:

Tilannetiedoitus: 05.07.1941 - 06.07.1941:

- Aamuyöstä 06.07.41 miehitti venäläiset itäsaaristossa Hästö-Busöstä käsin Stora Valterholmin saaren. Omat tähystäjämme olivat tätä ennen vetäytyneet saaresta. Saaren miehitystä edelsi ilmahyökkäys Heimusholmin ja Hästön saaria vastaan, joka alkoi 03:05 ja kesti noin neljäkymmentä minuuttia. Lisäksi venäläisten kaksi pommikonetta sekä kuusi hävittäjää hyökkäsivät sekä Lilla Långholmia, että Långholmia vastaan konekiväärein ja pommein. Rajuimmiten lentokoneet hyökkäsivät Hästötä sekä Lilla Långholmia vastaan. Samanaikaisesti myös venäläisten tykistö ampui Koöstä käsin. Raskain keskitys osui Stora Valterholmin saareen. Hästö-Busöstä käsin venäläiset avasivat tulen myös jalkaväkiaseilla kohden Stora Valterholmia. Tämän jälkeen venäläiset joukot nousivat maihin.

- Heimusholmissa haavoittui kaksi miestä lievästi, muista vaurioista ei ole tietoa. Vastatoimenpiteisiin on ryhdytty venäläisten karkottamiseksi Stora Valterholmista.

Stora Valterholmin eteläranta
- Stora Valterholmin kallioinen ja jyrkkä eteläranta.

Venäläiset valtaavat Stora Valterholmin 06.07.1941

Tilannetiedoitus: 06.07.1941 - 07.07.1941:

- Voimakas tykistötuli suunnattiin venäläisten hallussa oleviin saariin itäsaaristossa. Erityisesti pommitettiin Hermansötä, Ekötä, Koötä, Storkrokania sekä Stora Valterholmia, jonka venäläiset olivat miehittäneet.

- Kello 15:00 yrittivät venäläiset joukot Stora Valterholmista käsin nousta maihin muutaman veneen voimin Lilla Långholmissa. Veneissä oli ainoastaan muutamia miehiä. Kaikki ammuttiin veteen.

- Kello 19:25 havaittiin venäläisten vähentävän Stora Valterholmissa olevaa miehitystä, koska saaressa kävi kaksi venettä Hästö-Busöstä, joissa oli paluumatkalla enemmän miehiä kuin menomatkalla.

Venäläiset yrittävät nousta maihin Lilla Långholmissa

Tilannetiedoitus: 09.07.1941 - 10.07.1941:

- Päivällä 09.07.41 kello 13:30 - 15:30 tulitti venäläiset Lilla Långholmin saarta suorasuuntaustykeillä Koöstä käsin. Samanaikaisesti avasivat venäläiset konekivääri- ja kivääritulen Stora Valterholmista ja Hästö-Busöstä. Tulitus aiheutti tulipalon saarella, jolloin yksi talo paloi. Joukoillemme ei aiheutunut tappioita.

 

TAISTELU ALKAA:

Hästön taisteluasema:

Vahvuus: 1 upseeri, 3 aliupseeria ja 15 miestä 31.Rajajääkärikomppaniasta sekä kranaatinheitinjoukkue Rannikkopataljoona 1:stä.

Aseistus: Konekivääri, kaksi pikakivääriä sekä muita jalkaväen aseita.

Yleistilanne: Furuholmenin kärjessä on yksi pikakivääri, jolla on miehitys ympäri vuorokauden. Tähystyspaikka sijaitsee samassa paikassa. Hästön länsikärjessä on konekivääri ja pikakivääri. Aseilla on miehitys aina silloin, kun Furuholmen ilmoittaa havainneensa liikehdintää venäläisten puolelta. Aseet sijaitsevat aivan majoituskorsun lähellä. Pimeän aikana ovat joko kersantti Pohjola tai jääkäri Kataja Furuholmenissa. Samoin myös silloin, kun savu verhoaa saarta. Furuholmenin tähystyspaikassa on yksi puhelin, joka on samassa linjassa majoituspaikan puhelimen kanssa. Grislomin saari on myös puhelinyhteydessä Hästön ja Furuholmenin kanssa. Hästötä varten on varattu yksi moottorivene, joka kuitenkin rikkoontui 16.07.41 ja oli jätettävä Långholmiin. Soutuveneitä on varattu kolme kappaletta, joista yhden ampuivat venäläiset hävittäjät rikki ja kaksi oli lainattu RT 1:n käyttöön yöllä 17.07.41 - 18.07.41.

 

Grislomin taisteluasema:

Vahvuus: 1 aliupseeri ja 8 miestä 31.Rajajääkärikomppaniasta.

Aseistus: Pikakivääri, 14mm panssarintorjuntakivääri sekä muita jalkaväen aseita.

Yleistilanne: Panssarintorjuntakivääri ja pikakivääri ovat jatkuvasti asemassa. Tähystys hoidetaan pikakiväärin asemasta ja öisin konepistoolin luota. Kaikki miehet nukkuvat suoja-asemissa lähellä tuliasemia. Yön aikana on järjestetty kuulovartio. Soutuveneitä on varattu Grislomia varten kaksi kappaletta, joista vain yksi on saaren rannassa yöllä 17.07.41 - 18.07.41.

 

Lilla Långholmin taisteluasema:

Vahvuus: 13 miestä 31.Rajajääkärikomppaniasta.

Aseistus: Kaksi pikakivääriä sekä muita jalkaväen aseita.

Yleistilanne: Yksi pikakivääri asemassa saaren länsirannalla. Toinen pikakivääri asemassa saaren etelärannalla.

 

Vrakholmin taisteluasema:

Vahvuus: 1 aliupseeri ja 8 miestä 31.Rajajääkärikomppaniasta sekä upseerin johtama tulenjohtue.

Aseistus: Pikakivääri, 14mm panssarintorjuntakivääri sekä muita jalkaväen aseita.

Yleistilanne:  Pikakivääri ja panssarintorjuntakivääri asemassa saaren länsirannalla.

Suomalaisten aseiden sijoitus Hästön alueella taistelun alkaessa

Hästön saaristo kello 01:10:

- Rannikkopataljoona 1:n 1.Komppanian sotapäiväkirja kertoo:

- 18.07.41 kello 01:10 alkoi Hästöstä päin kuulua konetuliaseiden paukkinaa. Koko miehistö asemiin, josta seurattu tapahtumia ja oman tykistön ammuksien aiheuttamia kuloja Hästön suunnalta.

 

Hästön saaristo kello 01:30:

- Kello 01:30 alkoi kuulua lentokoneen surinaa ja hetken kuluttua tuli kaksi MBR-2 lentovenettä näkyviin Tvärminnen suunnasta. Ne lensivät Grislomin ylle, josta kääntyivät kohden Hästötä. Koneet lensivät noin 300 metrin korkeudella hitalla nopeudella ja pudottivat koko pommilastinsa yhtä aikaa keskelle saarta. Pommituksen vuoksi puhelinlinjat katkesivat. Koneiden lennettyä Hästön ylitse, ne kääntyivät takaisin ja avasivat tulen konekivääreillä. Tähän hyökkäykseen yhtyi myös venäläisten tykistö ja kranaatinheittimet, jotka alkoivat ampumaan Hästö-Busöstä, Koöstä, Långskäristä ja Brännskäristä. Lisäksi viisi venäläisten hävittäjää ilmaantui paikalle, jotka alkoivat kaarrella saarta tehden välillä syöksyjä tulittaen konekivääreillä.

 

Grislom kello 01:45:

- Tykistövalmistelun ollessa vielä käynnissä, tuli Stora Valterholmin takaa esille kolme alusta, jotka ajoivat Grislomin rantaan. Alusten pituus oli noin 20 - 25 metriä. Aseistuksena aluksilla oli kaksi tykkiä, joista yksi oli peräkannella ja yksi keulassa. Lisäksi aluksissa oli ainakin yksi konekivääri. Alusten nopeus oli tavattoman suuri. Ainoastaan keulavaahto voitiin todeta ja lisäksi alukset eivät pitäneet juuri minkäänlaista ääntä. Grislomin ranta on syvä ja alusten onnistui päästä aivan saaren lounaisrantaan. Tämän jälkeen alkoi aluksista purkautua venäläisiä sotilaita, jotka yrittivät levittäytyä rantaviivalle. Saaren puolustajat avasivat kuitenkin tulen noin 35 metrin etäisyydeltä pikakiväärillä sekä muilla jalkaväen aseilla. Venäläisten hyökkäys pysähtyi rantaviivalle ja noin sata venäläistä kaatui rantaan. Venäläisten veneisiin Grislomissa ollut panssarintorjuntakivääri ei kuitenkaan tehonnut eikä pikakiväärilläkään ollut vaikutusta veneisiin. Samanaikaisesti kun taistelu Grislomin lounaisrannalla oli käynnissä, onnistui Koöstä käsin yksi veneellinen venäläisiä nousta maihin myös Grislomin luoteisrannalla.

Venäläiset nousevat maihin Grislomissa

Hästö kello 01:45:

- Tykistötulen edelleen jauhaessa Hästön saarta saapui rannan tuntumaan viisi Koöstä lähtenyttä venäläisten venettä. Kaksi näistä ajoi Furuholmenin suuntaan, jossa ne  laskivat joukkoja maihin Furuholmenin pohjoisrannalle Potskäristä etelään. Lisäksi kaksi venettä ajoi Hästön luoteisrannalle, josta venäläiset tekivät rynnäkön rannalle uraata huutaen. Yksi veneistä kiersi puolustajien taakse pohjoisrannalla, katkaisten näin yhteydet taaksepäin sekä perääntymistien. Venäläiset joukot eivät yrittäneet työntyä heti syvemmälle saareen, vaan levittäytyivät pitkin saaren rantaa asemiin, yrittäen saartaa puolustajat. Lisäksi venäläiset sytyttivät metsän tuleen tuulen puolelta. Kranaatinheitinjoukkue joka oli saaressa, ei ollut kerennyt laittamaan heittimiään tuliasemaan, koska joukkue oli vasta samana yönä siirretty kolmena portaana saareen. Tämän vuoksi joukkueen miehille jaettiin kiväärit ja he taistelivat vänrikki Seetrivuon johdolla, joka oli vastuussa Hästön alueesta. Kranaatinheitinjoukkue oli vasta pari päivää sitten saapunut Hangon rintamalla, eikä ollut kerennyt tutustumaan toimintalueeseensa. Venäläisten onnistui hajoittamaan joukkomme pieniin kahden kolmen miehen partioihin, jotka taistelivat ilman yhtenäistä komentoa, välillä jopa toisiaan tulittaen.

 

Lilla Långholm kello 01:45:

- Venäläiset lähtivät kello 01:45 aikaan ylittämään Stora Valterholmin ja Lilla Långholmin välistä salmea kahdella soutuveneellä. Tämä noin kahdenkymmenen miehen osasto lyötiin takaisin.

Venäläiset nousevat maihin Hästössä

Hästön pohjois- luoteisrantaa
- Hästön pohjois- luoteisrantaa. Tällä alueella venäläiset joukot nousivat maihin 18.07.1941.

Furuholmenin pohjois- koillisranta
- Furuholmenin pohjois- koillisranta nähtynä Hästön saarelta. Yöllä 18.07.1941 tältä samalta paikalta olisi nähnyt venäläisten veneiden ajavan Furuholmenin rantaan.

Elgön saaristo kello 02:00:

- Kapteeni Louhivuori kertoo 18., 19. ja 21.Erillisen Kenttäpatterin toiminnasta taistelun aikana seuraavasti:

- Noin kello kahden aikaan yöllä minut kutsuttiin puhelimeen ja luutnantti Rapeli ilmoitti, että venäläiset ovat ilmeisesti hyökänneet Hästön saarelle, mutta tilanne on niin epäselvä ettei vielä voi ampua. Puhelu katkesi, venäläisten voimakas tykistökeskitys, joka raivosi komentopaikan ympärillä, oli ilmeisesti siihen syynä. Lähetin heti vikapartion linjalle. Määräsin kaikki patterit täyteen valmiuteen ja suuntamaan Hästössä ja Furuholmenissa etukäteen määrättyihin maaleihin. Ilmoitin tilanteesta kapteeni Henrikssonille. Yritin saada yhteyttä luutnantti Rapeliin Muka-keskuksen välityksellä, mutta tämä ilmoitti yhteyksien olevan poikki sekä Hästön saarelle että Långholmiin.

- Käskin lähettämään heti vikapartiot linjalle, mutta keskus ilmoitti, että heillä ei ollut vikapartiota. Koetin saada yhteyden jalkaväen komentopaikkaan, mutta se ei vastannut, jolloin kiirehdin sinne. Kapteeni Mäkinen ei tiennyt mitään koko tapauksesta, jolloin selostin hänelle tilanteen. Palasin komentopaikkaani ja hetken kuluttua soitti kapteeni Mäkinen ja ilmoitti, että venäläiset ovat Skedössä ja pyysi sinne tulta. En kuitenkaan uskonut ilmoitukseen, vaan soitin lohkon komentajalle. 

 

Elgön saaristo kello 02:30:

- Kapteeni Louhivuori kertoo:

- Puhuessani lohkon komentajan kanssa, kuulin yhtäkkiä luutnantti Rapelin äänen, joka ilmoitti, että venäläiset ovat ottaneet Hästön ja että moottoriveneet Hästö-Busöstä parhaillaan syöksyvät Lilla Långholmiin, jolloin kehotin häntä heti irrottautumaan ja vetäytymään Elgön eteläniemessä olevaan vaihto tulenjohtopaikkaan. Ilmoitin samalla, että erään tiedon mukaan Skedökin on jo venäläisten hallussa ja kehotin häntä kiertämään alueen. Kerroin myöskin, että aloitamme tulitoiminnan Hästötä vastaan, mutta samassa yhteys kuitenkin katkesi jälleen.

- Jatkoin keskusteluani lohkon komentajan kanssa ja ilmoitin, että ryhdyn tulittamaan Hästötä kartta-ammuntaa käyttäen, koska tulenjohdonyhteydet ovat poikki. Annoin heti tulikäskyn kaikille pattereille ja määräsin 19.Patterin tulittamaan Furuholmenia ja 21. ja 18.Patterin Hästötä jatkuvin tuli-iskuin. Tulensiirtoa muihin saariin en uskaltanut ottaa, koska niissä voisi olla omia joukkoja, kuten sittemmin osoittautuikin. Jalkaväen ilmoituksen mukaan olivat osumat yleensä hyvin maaleissa. Päästäkseni jälleen tähystettyyn tulenjohtoon painopisteessä, annoin vänrikki Isopurolle määräyksen siirtyä Elgön eteläniemeen. Estääkseni venäläisiä tuomasta lisäjoukkoja Hästön saarelle, siirsin silloin 19.Patterin tulen Hästö-Busön laiturialueelle. Venäläisten mahdollista vastatykistötoimintaa varten keskeytin 18.Patterin ammunnan ja jätin sen itselleni tulireserviksi.

 

Lilla Långholm kello 02:30:

 - Venäläiset uusivat yrityksensä nousta maihin Lilla Långholomilla. Hästö-Busöstä kaartoi moottorivene, joka kiersi Stora Valterholmin itäpuolelta ja ajoi Lilla Långholmin etelänrantaan täydellä vauhdilla. Noin puolet veneestä päätyi kuivalle maalle. Tämän jälkeen veneen kyydissä ollut noin 40 - 50 miehen osasto levittäytyi pitkin saaren rantaa. Venäläisten aseistuksesta ei ole tarkempaa tietoa. Samaan aikaan myös Stora Valterholmista yritettiin uudemman kerran ja tällä kertaa venäläiset pääsivät soutuveneillänsä rantaan saakka.

Venäläiset nousevat maihin Lilla Långholmissa

Lilla Långholm, Grislom, Furuholmen ja Hästö kello 02:30 - 04:00:

- Grislomista joukot vetäytyivät Koholmiin välttääkseen saarrostuksen, sen jälkeen kun venäläisten oli onnistunut nousta maihin saaren luoteisrannalla.

- Joukkomme alkoivat vetäytyä Hästöstä ja Furuholmenilta kello 02:45 tienoilla ja taistelu Hästön saaressa oli ohitse kello 03:00 mennessä. Viimeiset saaren puolustajat poistuivat vasta kaksitoista tuntia taistelun alkamisen jälkeen saarelta. Kyseessä oli kaksi miestä kranaatinheitinjoukkueesta.

- Taistelu Lilla Långholmilla kesti kello 04:00 saakka, jolloin saaren kaikki kolmetoista puolustajaa olivat kaatuneet. Ketään ei saarelta tullut pois.

Suomalaiset vetäytyvät Hästön saaristossa

Vrakholm kello 04:00:

- Kun Lilla Långholm oli venäläisten käsissä, avasivat he tulen saarelta kohden Vrakholmia. Kyseinen saari oli ollut jo noin tunnin ajan eri aseiden tulituksen kohteena. Viimein Hästö-Busöstä ajoi moottorivene Vrakholmin etelärannalle, josta syöksyi venäläisiä rannalle. Saaren puolustajat aloittivat vetäytymisen saarelta noin 20 minuuttia tämän jälkeen. Vrakholmissa ollut luutnantti Rapelin tulenjohtue oli jo aikaisemmin vedetty pois saaresta. Kaikki aseistus saatiin tuotua saarelta pois, paitsi panssarintorjuntakivääri ja konepistooli, jotka upposivat Vrakholmasta lähteneen veneen mukana meren pohjaan, sen jälkeen, kun vene oli tulitettu säpäleiksi.

Venäläiset nousevat maihin Vrakholmissa

Skedö kello 04:00:

- Kello 04:00 saapui ensimmäiset pakolaiset lounaisilta saarilta Skedöhön osaksi uiden osaksi soutaen. Eräs reservin kersantti ja kranaatinheitinmies kertoi venäläisten hyökänneen saareen ja vallanneen sen.

 

Elgön saaristo kello 06:20:

- Kapteeni Tulikoura antoi käskyn kapteeni Mäkiselle irroittaa joukkoja Heimusholmista reservijoukkojen lisäksi. Nämä joukot tuli sijoittaa Bökskäriin, Skedöhön, Långskäriin ja Fladalandetiin, jotka on ehdottomasti pidettävä. Samoin käski kapteeni Tulikoura myös tiedustelun suorittamisesta kaakkoon Korsholmin saaren suuntaan sekä lounaaseen Långholmin suuntaan. Tällöin olisi tarkkailtava venäläisten liikkeitä ja varmistuttava siitä, etteivät he pääsisi yllättäen kiertämään joukkojemme selkäpuolelle.

 

Elgön saaristo kello 07:00:

- Kapteeni Louhivuori kertoo:

- Aamun täydelleen valjettua ja taistelun kaikkialla vaiettua, lopetin tulitoiminnan jalkaväen komentajan suostumuksella. Tällöin olivat omat joukot vetäytyneet Långholmiin, Hästö oli menetetty ja Stoskär ja sen lähisaaret olivat ei kenenkään maata. Lohkon tykistön voimakas toiminta Hästötä vastaan, johon osallistui myöskin 46.RT-linnake, pysäytti venäläisten hyökkäyksen Hästön länsiosaan.

- Jalkaväen toiminta kahakan aikana oli hapuilevaa ja ilman yhteistä johtoa, sillä sen yhteydet olivat koko taistelun ajan poikki ja sen johdon käsitykset tilanteesta joko kokonaan vääriä tai vahvasti liioiteltuja, joten jalkaväen osuus taistelun kulkuun oli melkein olematonta.

 

Skedö kello 08:00:

- Kello 08:00 saapui Skedöhön eteläsaarilta vielä yhdeksän kranaatinheitinmiestä. Kaikki toimitettiin Elgöhön. Joukossa oli eräs olkapäähän haavoittunut kersantti.

 

Skedö kello 20:50:

- Kello 20:50 ilmoitettiin, että venäläiset ovat Långholmissa ja että omat joukot ovat siirtyneet Fladalandetiin,

 

LOPPUTULOS:

- Hästön, Grislomin ja Lilla Långholmin saarille jäi 31.Rajakomppanialta seuraavat aseet: Yksi konekivääri, viisi pikakivääriä, kuusi konepistoolia, yksi panssarintorjuntakivääri, kaksikymmentäneljä kivääriä ja yksitoista pistoolia. Lisäksi yksi panssarintorjuntakivääri ja konepistooli upposivat mereen, kun Vrakholmista lähtenyt vene oli tulitettu säpäleiksi. Myös kaikki saarilla olevat ampumatarvikkeet ja asekalusto jäivät venäläisten haltuun.

- Kranaatinheitinjoukkueelta jäi saarelle kolmekymmentäneljä kivääriä, kaksi kranaatinheitintä sekä 335 ammusta heittimiin. Lisäksi lähes kaikkien miesten varusteet jäivät saarelle.

- Venäläisten arvioidaan menettäneen noin 250 miestä Hästön saaristossa käydyissä taisteluissa.

- Rannikkopataljoona 1:n esikunnan sotapäiväkirja kertoo taistelun lopputuloksen näin:

- Ilmoitettiin, että Hästö, Grislom, Lilla Långholm, Vrakholm, Björkholm ja Pattskär ovat venäläisten hallussa.

 

Tilannetiedoitus: 17.07.1941 - 20.07.1941:

- Itäisessä saaristossa hyökkäsi venäläiset 18.07.41 Koöstä käsin Hästön saarelle. Hyökkäystä edelsi voimakas tykistökeskitys ja ilmapommitus saaren länsiosaan. Maihinnousu suoritettiin erikoisilla nopeakulkuisilla syöksyveneillä. Maihinnousujoukot olivat erittäin hyvin varustetut. Osastolla oli mukanaan ainakin yksi tykki sekä runsaasti konetuliaseita. Katkerien taisteluiden jälkeen venäläiset saivat saaren haltuunsa ja ovat siitä edelleen levittäytyneet Hästön lähistöllä oleviin saariin itään menevän väylän eteläpuolella. Aamulla 20.07.41 venäläisillä on hallussaan saaret linjan Hästö - Långholm - Hästö-Busö länsipuolella. Tappiomme näissä taisteluissa olivat yksi upseeri, 11 aliupseeria ja 51 miestä.

- Venäläisten veneliikenne on erittäin vilkasta itäisessä saaristossa. Hästö-Busöstä ja Koöstä on vilkas liikenne vallattuihin saariin. Venäläisten tykistötuli on laimeata itäsaaristossa.

Etulinja taistelun jälkeen

JÄLKINÄYTÖS:

Tilannetiedoitus: 20.07.1941 - 21.07.1941:

- Venäläiset ovat edenneet Hästön itäpuolella oleville saarille. Hasselholmista on venäläiset ovat ampuneet useita laukauksia kranaatinheittimillä Svärdholmaan, Lassaholmaan ja Bökskärin koillispuolella olevaan Elgön saaren niemeen. Omat kranaatinheittimemme ampuivat Hasselholmenia hyvällä menestyksellä. Saaressa syttyi tulipalo ja venäläisten kranaatinheittimet vaiennettiin.

Rannikkopataljoona 1:n 2.Komppanian sotapäiväkirja kertoo 20.07.41:

- Aamupäivä jälleen rauhallinen. Noin kello 16:00 aikaan huomasi luutnantti Ahjopalo Hasselholmenissa liikettä. Tähystäjät arvelivat venäläisten asettaneen tykin tai kranaatinheittimen asemaan rantatörmälle. Tämä havainto tehtiin kello 17:30 aikaan. Muuta liikettä ei haivattu ennen kello 22:00, jolloin venäläiset Hasselholmenin viereisestä saaresta Furutrattista avasivat yllättäen kiivaan tykkitulen kahdesta suorasuuntaustykistä luutnantti Ahjopalon tukikohtaa vastaan. Tähystäjät ilmoittivat paikasta, josta ammunta oli tapahtunut, luutnantti Ahjopalolle, joka teki asiasta heti ilmoituksen edelleen ja pyysi tykistötulta kyseiseen kohtaan.

- Noin 2 - 3 minuutin kuluttua alkoikin kranaatteja sataa venäläisten asemiin erittäin tuhoisin seurauksin. Venäläisten tykkituli taukosi heti ja saari syttyi palamaan. Venäläisten joukot juoksivat huutaen pois asemistaan saaren takarinteeseen. Kapteeni Tulikoura antoi käskyn omalle tykistöllensä ampua sinnekin. Näin oli venäläisten todennäköinen maihinnousuyritys tukahdutettu alkuunsa. Taaempaa venäläisten puolelta kuului useamman kerran jonkun suuren aluksen koneen käyntiä. Loppuyö oli rauhallinen. Omia vahinkoja ei tullut.

 

HUOMAUTUKSIA:

- 31.Rajajääkärikomppanian sotapäiväkirjaa, joka voisi valaista tapahtumia parhaiten, ei Sota-arkistosta löydy. Joko sotapäiväkirja jäi Hästön saarelle tai sitten se vaipui mereen vänrikki Seetrivuon mukana, joka hukkui yrittäessään uida Hästöstä Skedöhön.

- Vrakholmissa mainitaan olleen kolmetoista miestä. Oletettavaa kuitenkin on, että mukana on ollut yksi tai kaksi aliupseeria, vaikka heitä ei olekaan mainittu.

- Vrakholmista lähteneen veneen mukana uponneet konepistooli ja panssarintorjuntakivääri lienevät edelleen meren pohjassa kolmion Vrakholm - Björkholm - Elgen sisällä.

- Suomalaisten aseiden sijoitus kartassa perustuu taistelukertomuksen liitteenä olevaan karttaan aseiden sijoituksesta ennen taistelua.

- Vaikka käytännössä hyökkäyksen seurauksena etulinja siirtyi aina Långholmin itäpuolelle saakka, olivat Långholm, Stoskär, Gloskär sekä Stoskärin eteläpuoliset saaret ei kenenkään maata hetken aikaa. Suomalaiset miehittivät Långholmin myöhemmin uudelleen ja partiot kävivät usein Pattskärissä tähystämässä Hästö-Busötä. Venäläiset miehittivät ja linnoittivat pysyvästi linjan Vrakholm - Björkholm - Hasselholmen.

- Tämän esityksen rakentamisessa on pääsääntöisesti käytetty taistelukertomusta sekä osin sotapäiväkirjoja ja tilannetiedoituksia. Näiden tietoja olen verrannut Niilo Lappalaisen kirjoittamaan kirjaan: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. Tarkkasilmäinen lukija saattaa huomata, että tällä sivulla oleva esitys Hästön saariryhmän taisteluista poikkeaa tietyiltä osiltansa Niilo Lappalaisen kertomuksesta.

- Jos Lappalaisen kertomuksen tiedot ovat olleet ristiriidassa alkuperäisten taistelukertomuksien ja sotapäiväkirjojen kanssa, olen pääsääntöisesti luottanut alkuperäisiin lähteisiin. Jos taas alkuperäisissa lähteissä ei ole mainittu joitakin asioita, joita on mainittu Lappalaisen kertomuksessa, olen yrittänyt sulauttaa tällaiset tiedot tähän esitykseen. Ajatuksena on ollut se, että Lappalainen on käynyt joitakin muita lähteitä lävitse, joita itse en ole tähän esitykseen käynyt lävitse.

- Suomalaisten ilmoittamat venäläiset tappioluvut ovat luultavasti suhteellisen paikkaansapitäviä. Tosin Grislomin rannalla kaatuneiden venäläisten määrä on varmasti yläkantissa. Lappalainen arvioi hyökkäykseen osallistuneen venäläisosaston vahvuudeksi noin 160 - 250 miestä. Osastoa on varmasti myös täydennetty taistelun aikana.

Copyright © 2006, 2007 Kimmo Nummela