|
KAPTEENI BERG KAATUU
(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)
1. marraskuuta 1941
- Kapteeni Berg oli Osasto Hangon komentaja. Osastoon kuului kahdeksan Curtiss Hawk konetta, jotka siirtyivät Suulajärveltä Nummelan lentokentälle, voidakseen tukea Hangon rintaman taisteluita. Osasto Hangon ensimmäinen lento Hangon alueella jäi
kapteeni Bergin viimeiseksi.
- 1. Marraskuuta 1941 kapteeni Berg lähti Nummelan lentokentältä kahdella koneella ilmaan. Heidän tavoitteensa oli houkutella vihollishävittäjät pois itse Hangon vuokra-alueelta, jossa ilmatorjunta oli erittäin voimakasta. Tämän jälkeen vihollishävittäjät voitaisiin ampua alas. Näillä kahdella koneella oli suojanaan neljän koneen parvi. Tätä parvea johti
luutnantti Euramo. Näiden koneiden tehtävänä oli iskeä heti, kun viholliskoneet olisivat pois ilmatorjunnan vaikutusalueelta.
- Kapteeni Bergin lennettyä partioineen Hangon vuokra-alueen ympäri 1500 - 2000 metrin korkeudessa huomasivat he
yksinäisen venäläiskoneen tyypiltään I-16, Tvärminnen itäpuolella. Kapteeni Berg oli kokenut lentäjä, joka oli
kokenut monia ilmataisteluita jo Talvisodassa ja Jatkosodassa, joka oli nyt kestänyt hieman yli neljä
kuukautta. Berg hyökkäsi yhdessä ylikersantti Alppisen kanssa, joka toimi siipimiehenä. Kapteeni Berg yhdessä Alppisen kanssa sai osuman
viholliskoneeseen, joka syöksyi maahan. Venäläiskone oli kuitenkin jo ehtinyt lentämään ilmatorjuntatykkien kantomatkan sisäpuolelle. Tässä yhteydessä
ilmatorjunta avasi tulen ja Berg ilmeisesti sai osuman. Ylikersantti Alppinen, joka yritti väistää ilmatorjuntatulta, menetti näköyhteyden Bergin koneeseen. Lisäksi
luutnantti Euramon johtamat koneet olivat vielä liian kaukana nähdäkseen mitä
kapteeni Bergille tapahtui.
- Loput koneista laskeutuivat kentällä kello 15:05 ilman kapteeni Bergia. Maajoukot raportoivat nähneensä kahden koneen syöksyvän maahan.
Osasto Hangon komentaja: Kapteeni Kullervo Lahtela.
 -
Vitsjön luoteiskulmassa olevalla kukkulalla on jonkin verran louhittuja
asemia.
 -
Asemat eivät ole kovin syviä ja niiden tarkoitusperä on tuntematon,
koska lähdeaineisto ei asemista mainitse mitään.
 -
Yksi isoimmista asemista.
 -
Samainen asema nähtynä toisesta suunnasta. Louhittua asemaa on
reunustettu kivillä ja puunkarahkoilla. Luultavasti kyseessä on
Uudenmaan Prikaatin varusmiesten aikaansaannoksia, koska armeija edelleen
harjoittelee alueella. Louhintatöitä varuskunta ei kuitenkaan ole sodan
jälkeen siviilialueella suorittanut.
- Joidenkin asemien pohjalla on hieman vettä.
|