- Yllä olevan kartta näyttää suunnitelman Hanko-asemalle (H-asema) Harparskogin alueen osalta. Suunnitelma on vuodelta 1940. Vaikka kartta on nimetty suunnitelmaksi on se silti erittäin tarkka linnoituskartta koko puolustuslinjasta. Mitä ilmeisimmin sunnitelma puolustuslinjalle oli jo lyöty lukkoon, kun kartta tehtiin. Lähes kaikki rakenteet jotka karttaan on merkitty, löytyvät myös maastosta.

- Ainoa suurempi eroavaisuus oikeastaan on se, että rakenteiden sijainti maastossa heittää noin viidestäkymmenestä sataanviiteenkymmeneen metriin siitä mihin kohtaan rakenne on kartalla merkitty. Luultavasti tämä selittyy sillä, että kartta tehtiin ensiksi ennen kuin tarkemmat paikan määritykset rakenteille lyötiin lukkoon. Sota-arkistosta löytyy jonkin verran dokumentteja jotka tukevat tätä olettamusta. Useiden rakenteiden lopullista sijaintia on käsketty hieman muuttamaan, jotta aseille saataisiin parempi ampumasuunta tai että aseet peittäisivät tulituksellansa tietyt alueet paremmin. Joissain tapauksissa karttaan merkityltä paikalla ei löydy yhtään mitään, mutta useimmiten rakenne löytyy noin 150 metrin säteellä kartan osoittamasta paikasta.

- Toinen kartta jota olen käyttänyt referenssinä Harparskogin alueella on majuri M. Kuumolan linnoituskartta: ("Talvisodan jälkeen suunniteltu linnoitusjärjestelmä, Kannaslohko, Liite; Maj. M. Kuumolan kirj: Hangon alueen linn. työt (II)"). Erittäin suuri kiitos Lappohjalaiselle henkilölle joka luovutti kartasta kopion käyttööni. 

- Kuumola joka oli kapteeni tähän aikaan oli vastuussa Harparskog-linjan rakentamisesta. Hänen karttansa ei ole täysin yhdenpitävä vuoden 1940 linnoitussuunnitelman kanssa. Kuumolan karttaa ei ole myöskään päivätty, joten on mahdotonta tietää milloin se on piirretty. Lisäksi kapteeni Kuumolan kartassa on joitakin outoja kommentteja rakenteiden valmiusasteesta. Kuumolan linnoituskartta löytyy Sota-arkistosta asiapapereista jotka koskevat Hangon ryhmää.

- Puolustuslinja tällä alueella on erinomaisessa kunnossa. Panssarivaunueste on yhtenäinen koko Hankoniemen poikki, ilman että kovinkaan suuria osia siitä olisi tuhoutunut. Yleisesti ottaen puolustuslinjan rakenne on sellainen, että ensiksi on panssarivaunuesteet jonka takana taisteluhaudat sijaitsevat. Näiden takana taas sijaitsevat bunkkerit ja korsut. Etäisyys bunkkereista ja korsuista panssarivaunuesteelle silloisten rakennusmääräysten mukaan ei saanut olla alle 500 - 600 metriä. Lisäksi oli suositeltu, että etäisyys taisteluhaudoista panssarivaunuesteelle ei saisi olla alle 150 metriä eikä yli 200 metriä. Siitä huolimatta että tämänkaltaiset ohjeet oli annettu, itse lopputulos vaihteli välillä huomattavastikin. Esimerkiksi Salpa-linjalla on paikkoja joissa etäisyys panssarivaunuesteestä taisteluhautoihin on 300 metriä. Tämänkaltainen vaihtelevaisuus on myös nähtävissä Harparskog-linjalla. Itse panssarivaunueste ei ole näkyvissä kartalla, enkä alkanut sitä karttaan piirtämään, koska haluan pitää kartan alkuperäisenasun ennallaan niin pitkälle kuin mahdollista. Silti panssarivaunueste on helposti huomattavissa maastosta, jos kävelee bunkkereilta ja korsuilta noin 500 metriä kohden etulinjaa. Monessa kohtaa panssarivaunueste on myös näkyvissä päätielle. Koska etäisyyksissä on eroavaisuuksia, voi panssarivaunuesteen nähdä monen bunkkerin luona menevän lähes itse bunkkerissa kiinni.

- Yhdys- ja taisteluhautalinja on myös lähes kokonaan säilynyt ja vain Harparskogin ja Skogbyn kylien tienoilla näyttäisi siltä, että suurin osa yhdys- ja taisteluhaudoista on tuhoutunut asutuksen alle. Siitä huolimatta massiivinen yhdys- ja taisteluhautojen verkko menee pitkin Hankoniemeä. Esimerkiksi bunkkeri numero 307 takaa lähtee sangen kattava verkosto yhdyshautoja, jotka noudattavat Hanko - Hyvinkää rautatien ja tien suuntaa. Itse Hankotie ei ole näkyvissä vuoden 1940 linnoituskartassa, koska tie rakennettiin vasta sodan jälkeen. Yhdys- ja taisteluhaudat eivät myöskään ole näkyvissä kartalla, mutta ne ovat erittäin helposti löydettävissä seisomalla lähes missä kohtaa puolustuslinjaa tahansa. Ainoa asia mikä tekee hieman hankalaksi erotella alkuperäiset linjat uudemmista on se, että puolustusvoimat harjoittelevat edelleen ahkerasti Harparskogin alueella. Käytännössä alueella on harjoituksia ympäri vuoden ja näiden aikana alueelle kaivetaan uusia kuoppia ja linjoja. Kuitenkin lähes kaikki vanhat linjat ovat jo saaneet päällensä sammalkerroksen, mikä tekee helpommaksi erotella vanhat linjat uusista.

- Tuliasemat, joita löytyy taisteluhautalinjasta, ovat asemia konekivääreille, pikakivääreille, panssarintorjuntatykeille sekä yksittäisille kiväärimiehille. Jotkin näistä asemista on vahvistettu betonilla, mutta suurin osa on ollut vain puuvahvisteisia, mikä tarkoittaa sitä, ettei niistä nykyään ole paljon muuta näkyvissä kuin kuoppa maassa. Vaikka betonia on selkeästi käytetty osassa asemia, ei näitä ole silti piirretty vuoden 1940 linnoituskarttaan tai majuri Kuumolan karttaan. Tässä esityksessä esitellään vain muutama näistä tuliasemista, joita varmasti löytyy vieläkin enemmän, jos jaksaa kävellä koko taisteluhautalinjan lävitse. Kesäaikaan monet rakenteista ovat vaikeasti löydettävissä, koska kasvillisuus peittää ne tehokkaasti.

- Peitenimet bunkkereille ovat eläimiä taikka miehen ja naisen nimiä.

- Henkilökohtaiset huomautukseni perustuvat tilanteeseen puolustuslinjassa vuosina 2005 ja 2006.