Korsun jäänteitä No. 1

JALKAVÄKIRYKMENTTI 55 TIEDUSTELUHYÖKKÄYS

(Hankoniemi toisessa maailmansodassa, Niilo Lappalainen)

6. heinäkuuta 1941

- Jalkaväkirykmentti 55 otettua vastuu rintamasta Hankoniemellä, päätti sen komentaja suorittaa tiedusteluhyökkäyksen illalla 6. heinäkuuta. Hyökkäys suunniteltiin ja toteutettiin 1. pataljoonan kaistalla ja hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota venäläisten asemat Dragsvikin lahdella. Lisäksi tarkoituksena oli saada vankeja, testata vihollisen puolustus sekä saada jonkinlainen kuva edessä olevasta tukikohdasta. Tykistön vahvuus ja asemat tulisi myös kartoittaa samalla kertaa.

- Hyökkäystä johti vänrikki G. Raustiala ja ryhmään kuului kuusi vapaaehtoista rykmentin jääkärijoukkueesta sekä aliupseeri. Lisäksi tukiyksikkö koottiin, jota johti upseeri ja johon kuului kaksi viiden miehen ryhmää sekä lääkintämiehiä. Yhden konekiväärin ja kahden pikakiväärin oli tarkoitus suojata vetäytymistä. Tykistöä ja rykmentin kevyet kranaatinheittimet oli myös varattu hyökkäyksen tukemiseen. Hyökkäys oli hyvin suunniteltu, upseerit olivat tutkineet karttoja, tulisuunnitelma oli luotu ja jonkin verran tiedustelua oli suoritettu hyökkäystä edeltävänä yönä.

- Toiminta alkoi kello 23:00, jolloin tykistö aloitti vihollisen asemien pommittamisen. Kranaatinheittimet ampuivat Lappohjan kansakoulun maastoon ja viiden minuutin kuluttua tästä alkoivat ne myös tulittamaan Borgarsia, joka oli hyökkäyksen kohteena. Tykistön ja kranaatinheittimien tulitus loppui kello 23:12, jolloin ryhmä lähti hyökkäykseen. Miesten onnistui edetä viidessä minuutissa tähystystornille, joka oli vihollisen tukikohdan sisällä. Täällä heitä vastaan avattiin voimakas tuli eräästä korsusta. Lisäksi konekivääri aloitti ampumisen ja kranaatteja heitettiin tähystystornin takaa. Pieni ryhmä ei kyennyt kestämään sellaista tulitusta ja miesten oli pakko vetäytyä. Vankien kaappaus tai korsujen tuhoaminen ei tullut kysymykseen.

- Kolme miestä haavoittui hyökkäyksessä.

Korsun jäänteitä No. 1, Kuva 1

- Rantaviiva Grundsundin alueella, joka on kohden venäläisten miehittämiä saaria, on täynnä korsun jäänteitä.

Korsun jäänteitä No. 1, Kuva 2

- Suurin osa korsun jäänteistä on säilynyt todella hyvin kaikki nämä vuodet, koska alueella ei asu juuri ollenkaan ihmisiä edes kesäisin.

Korsun jäänteitä No. 1, Kuva 3

- Suurin osa jäänteistä on kuitenkin veden peittämiä. Osa vähemmän...

Korsun jäänteitä No. 1, Kuva 4

- ...ja osa enemmän.

Korsun jäänteitä No. 1, Kuva 5

- Yksi lukuisista korsun jäänteistä. Vedaholmenin ja Storholmenin saaret näkyvät taustalla.

Korsun jäänteitä No. 1, Kuva 6

- Vanhat polut risteilevät edelleen alueella.

Korsun jäänteitä No. 1, Kuva 7

- Yksi isoimmista korsun jäänteistä alueella. Sisäänkäynti rakenteeseen on näkyvissä kuvan etualalla.

Korsun jäänteitä No. 1, Kuva 8

- Sama jäänne nähtynä vastakkaisesta suunnasta. Kiviä on selkeästi käytetty rakenteen vahvistamiseen.