Louhittu konekivääriasema No. 2

ASEISTUS

(Hangon mottia härnäämässä, Adolf Molnár)

Heinäkuu 1941 – joulukuu 1941

- Pataljoonamme ei ollut kansainvälinen vain meidän vapaaehtoisten vuoksi, vaan myös aseistuksemme ja varusteemme olivat haalittu kasaan kaikista mahdollisista maista.

- Päävarustajamme tietenkin oli Neuvostoliitto, josta suurin osa kivääreistä ja pikakivääreistä tuli. Kaikki nämä olivat sangen hyvä aseita, ilmaiseksi saatuja. Lisäksi meillä tietysti oli Suomi-konepistooleja. Käytössämme oli myös belgialaisia, saksalaisia ja venäläisiä konepistooleja. Pistoolit olivat tšekkiläistä tai saksalaista alkuperää ja ammukset näihin tulivat Italiasta ja Belgiasta.

- Tykkimiehet oli varustettu ruotsalaisilla Mausereilla, mutta tietenkin he pitivät enemmän isoista tykeistään, jotka myös tulivat useista eri maista. Joukossa oli tykkejä Neuvostoliitosta, USA:sta, Englannista ja Ranskasta. IT-tykkimiehet ja PST-tykkimiehet ampuivat tanskalaisilla, ranskalaisilla, venäläisillä ja ruotsalaisilla tykeillä.

- Saksalaiset käsikranaatit pidimme metallisessa laatikossa, mutta unkarilaiset ja ranskalaiset munakäsikranaatit pidimme leipälaukussa. Nämä olivat laukussa sekaisin ruotsalaisten rakkauskirjeiden, amerikkalaisten kynien ja suomalaisen paperin kanssa.

Louhittu konekivääriasema No. 2, Kuva 1

- Koko asema on louhittu kallioon ja suunnattu kohden venäläisten miehittämiä saaria. Asema sijaitsee sangen lähellä paikkaa mihin IT-konekivääriasema on merkitty. Voi olla, että yllä oleva asema on kartassa esiintyvä IT-konekivääriasema. Louhittu asema on tarpeeksi suuri, jotta siinä olisi voinut sijaita IT-konekivääri. Ase olisi pystynyt kääntymään asemassa kohden kaikkia ilmansuuntia puolustautuakseen vihollisen koneita vastaan.

Louhittu konekivääriasema No. 2, Kuva 2

- Näkymä sisäänkäynniltä kohden itse asemaa.