- Etäisyys Bredvikin alueelta lähimpiin venäläisten hallussa olleisiin saariin on vain noin 2,5 kilometriä. Ensimmäisten venäläisten hallussa olevien saarien, lähinnä Horsönin saaren edessä oli vain muutamia suomalaisten hallussa olevia saaria ennen Bredvikin aluetta. Isoin näistä saarista oli Storholmen. Vihollisen läheisyys näkyy myös Bredvikin alueen linnoitteissa. Jos linnoitteiden rakentamiseen olisi ollut käytettävissä enemmän aikaa ja varoja, olisi Bredvik pitänyt sisällänsä monia betonisia bunkkereita. Louhintatyöt näille bunkkereille on saatu joko kokonaan tai lähes kokonaan päätökseen.

- Nyt puolivalmiit bunkkerit seisovat yksin alueen monilla pienillä niemillä tuijottaen aluetta, josta vihollinen lähti jo vuosia sitten. Rakentajat hävisivät alueelta myös ja nyt nämä puolivalmiit sodan muistomerkit katoavat hiljalleen maisemasta.

- Ehkäpä mielenkiintoisin paikka alueella on niemi jossa tykkiasema 40, a & b sijaitsee. Jo pelkästään tykkiasema on mielenkiintoinen paikka nähdä eikä sitä ole vaikea löytää. Kummatkin pesäkkeet ovat edelleen paikoillaan, vaikkakin rintasuojat alkavat antaa periksi ajan hampaalle. Osa rintasuojasta on jo romahtanut ja jos mitään ei tehdä pesäkkeiden kunnostamiseksi, on aivan varmaa että ne romahtavat jonakin päivänä. Mielenkiintoisin yksityiskohta tykkiasemassa on laatat, jotka on kiinnitetty toiseen pesäkkeeseen. Numerot ja mahdollinen teksti on valitettavasti kulunut pois aikoja sitten, jättäen jälkipolvet vain arvailemaan mitä niihin on aikoinaan kirjoitettu. Joku tykkiaseman rakentajista on kuitenkin ollut sen verran neuvokas, että on kaivertanut vuosiluvun 1941 yhteen pesäkkeistä betoninen ollessa märkää. Sammal kasvaa nyt kaiverretussa vuosiluvussa tehden siitä sekä mahdollisesta päiväyksestä erittäin hyvin näkyvän.

- Toinen mielenkiintoinen ja sangen arvoituksellinen paikka on alue mistä rakenteet 408, 409 ja 425 löytyvät. Rakenne 408, joka on karttaan merkitty konekivääripesäkkeeksi, löytyy edelleen alueelta. Louhintatyöt on mitä ilmeisimmin saatu päätökseen rakenteen osalta. Rakenne 409 taas puolestaan on sangen arvoituksellinen. Linnoituskortin mukaan rakenne on ollut olemassa vuonna 1942. Nyt keväällä 2006 rakennetta ei löydy alueelta enää. On kuin koko louhittu rakenne olisi kadonnut kokonaan. Se mikä tekee rakenteesta arvoituksellisen on, että alue on kuitenkin täynnä kiviä louhinnasta, mutta itse rakennetta ei löydy. Kivien määrä alueella ja se että linnoituskartan mukaan rakenne 409 olisi ollut konekivääribunkkeri tähystyskuvulla ja panssarintorjuntatykin suojalla varustettuna, antaa hyvä syyn olettaa että majoitustilat neljällekymmenelle miehelle jotka oli suunniteltu rakenteeseen 425, olisi  sisällytetty rakenteeseen 409. Rakennetta 425 ei löydy alueelta.

- Rakenne 601 ei itsessään ole niinkään mielenkiintoinen. Rakenne on ollut majoituskorsu, jonka jäänteet näkyvät vain heikosti. Se mitä löytyi jäänteen vierestä oli paljon mielenkiintoisempaa ja hyvä muistutus siitä, ettei alueelta kannata ruveta poimimaan metallinpalasia matkamuistoksi. Majoituskorsun jäänteiden vieressä oli tykistön kranaatteja vieri vieressä. Ammukset oli aseteltu niin, että näytti siltä, että joukkojen oli tarkoitus viedä ne mukanaan alueelta lähtiessä. Kaikki ammukset olivat pahoin ruostuneet ja ainoastaan osittain räjähtäneitä. Ammusten viereen oli kasattu kranaattien osia ja sytyttimiä. Iso pala merimiinasta lojui myös lähistöllä. Puolustusvoimat raivasivat nämä löydöt alueelta toukokuun 2006 alussa.

- Internetistä löytyvä puolustusvoimien tiedote vuodelta 2003. Merivoimat raivaavat ammuksia Hangon itäpuolella sijaitsevan Koön saaren rannoilta: Merivoimat raivaavat jatkosodan aikana upotettuja ammuksia.

- Internetistä löytyvä uutinen vuodelta 2005. Yhä enemmän sodanaikaisia ammuslöytöjä ilmoitetaan viranomaisille: Puolustusvoimat raivaavat yhä enemmän sodanaikaisia räjähteitä.

- Henkilökohtaiset huomautukseni perustuvat tilanteeseen puolustuslinjassa vuosina 2005 ja 2006.