[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

KORSUN JÄÄNTEITÄ

 

ILMATAISTELU VIIDES MARRASKUUTA 1941, OSA I

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

5. marraskuuta 1941

- Kello 13:45 - 15:00 välisenä aikana neljä Curtiss konetta suoritti valvontalennon. Ilmataistelussa, joka käytiin Hankoniemen itäpuolella kuutta vihollisen konetta vastaan, ammuttiin alas yksi vihollisen kone ja toisen nähtiin suuntaavan kohti lentokenttää savuten. Yksi oma kone syöksyi mereen. Kyseessä oli vänrikki A. Lakion ohjaama kone CU-567.

- Yritimme houkutella vihollisen koneet ilmaan ja lentämään Hangon länsipuolelle. Sää siellä kuitenkin oli sen verran huono mitä tulee näkyvyyteen, että siellä ei kannattanut lentää. Kiersimme Hankoniemen pohjoispuolitse ja päädyimme Hangon kaakkoispuolelle. Pilvikorkeus täällä oli noin 1500 metriä ja alempana noin 700 metrissä oli ohutta harsopilveä. Olimme juuri aikeissa kääntyä kotia kohden, kun maaradioasema ilmoitti kolmen venäläiskoneen nousseen ilmaan ja suuntavan meitä kohden. Näin nämä kolme tyypin I-16 konetta alapuolellamme Hangon suunnassa.

- Annoin käskyn hyökätä ja käännyin kohden viholliskoneita hyväksikäyttäen korkeampaa lentokorkeuttani ja lähestyin koneita takaapäin. Samalla hetkellä kuitenkin näin kaksi muuta tyypin I-16 konetta ja suoritin hyökkäyksen näitä kohden. Tämän takia kuitenkin kolme muuta konetta ennättivät lentää korkeammalle ja saavuttivat pilvikaton rajan. Johtuen aikaisesta hyökkäyksestämme sekä pilvistä, emme voineet enää saada edullista hyökkäysasemaa venäläiskoneita vastaan. Näin ollen alkoi kurvataistelu, jossa koneet kaartelivat toisiansa lentäen samalla korkeudella.

Osasto Hangon komentaja: Kapteeni Kullervo Lahtela.

Korsun jäänteitä, Kuva 1

- Hiekkatien varrella joka lähtee nykyiseltä Hanko - Hyvinkää tieltä kohden rakennetta 201, on muutamia korsun jäänteitä.

Korsun jäänteitä, Kuva 2

- Yksi jäänteistä.

Korsun jäänteitä, Kuva 3

- Lisää korsun jäänteitä aivan tien vieressä.

Korsun jäänteitä, Kuva 4

- Potero.

Korsun jäänteitä, Kuva 5

- Lisäksi alueella on massiivisen kokoinen kuoppa. Kuopan reunat voi edelleen hahmottaa metsästä. Rakenne on aivan liian iso korsuksi. Yhtenä vaihtoehtona pidän sitä, että rakenteeseen 201 merkitty joukkosidontapaikka on sijainnut tässä. Kyseessä ei ole ollut korsu vaan teltta tai muu väliaikainen rakenne, joka on toiminut JSP:nä. Kokonsa puolesta rakenne sopisi joukkosidontapaikaksi.

Korsun jäänteitä, Kuva 6

- Rakenteen reunaa.

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela