ALKUSOITTO:

- Morgonlandetin valtauksen jälkeen venäläisten katse kiinnittyi Bengtskärin majakkasaareen. Saarelta ja erityisesti majakan tornista suomalaiset kykenivät tähystämään venäläisten alusten liikehdintää Hangon suunnalla. Lisäksi majakan tornista johdettiin tykistön tulta erittäin tehokkaasti.

- Venäläiset päättivät vallata ja tuhota Bengtskärin majakan. Tehtävä annettiin venäläiselle rajavartioston Erilliselle Hangon Komppanialle. Osaston vahvuus oli yli 60 miestä, jotka oli jaettu kahteen eri iskuosastoon. Koko osastoa johti yliluutnantti Kurilov. Osaston mukana oli myös erikoismiehiä, joiden tehtävänä oli räjäyttää majakka syvyyspommeilla heti valtauksen jälkeen. Kuten Morgonlandetissa, myös Bengtskärin kohdalla venäläisten suunnitelma perustui täydelliseen yllätykseen.

- Joukkojen kuljetus tapahtui kolmella vartiomoottoriveneellä: PK 238, PK 312 ja PK 311 kuuluivat osastoon. Kyseessä oli MO-luokan veneet, joiden huippunopeus oli 27 solmua ja jotka oli aseistettu kahdella 45 mm-tykillä ja ilmatorjuntakonekiväärillä.

- Bengtskärin majakkasaari mereltä nähtynä.

TAISTELU ALKAA:

Bengtskärissä olevat joukot, aseistus ja varustus taistelun alkaessa:

Päällikkö: Luutnantti Luther.

Vahvuus: Viisi aliupseeria ja kolmekymmentä miestä joista neljä on majakan henkilökuntaa. Kaksikymmentä miehistä kuuluu Osasto N:stä tulleisiin kahteen iskuosastoon.

Aseistus: Kolme ruotsalaista Mauser-konekivääriä, iskuosaston miehillä täysi iskuaseistus ja muilla miehillä kiväärit. Lisäksi saarella on yksi 20 mm Madsen-konetykki, käsikranaatteja ja kasapanoksia.

- Viestivälineinä Bengtskärissä on kaksi kenttäpuhelinta, DR-38 asema sekä yksi 50w pitkäaaltoasema.

- Saaren tärkeimmissä kohdissa on suoritettu jonkin verran kenttävarustustöitä, suojaten lähinnä saaren tärkeimpiä kohtia piikkilankalieriöin.

Säätila:

- Lämpötila on päivällä noin +18 astetta celsiusta. Tuuli on tyyntä ja näkyvyys on noin 4 kilometriä, jota heikentää savunsekainen sumu.

Bengtskär minuutti minuutilta:

- Bengtskärin rannassa sekä majakan tornissa olevat vartiomiehet pitävät saarta lähestyviä venäläisten veneitä saksalaisina raivaajina, jotka ovat edellisinä öinä liikkuneet useasti Bengtskärin tuntumassa. Tästä syystä hälytystä ei suoriteta, ennen kuin vasta venäläisten jo ollessa maissa saaren etelä - ja kaakkoispuolella.

- Bengtskärin etelärantaa majakan tornista nähtynä. Venäläiset nousivat maihin majakkasaarelle kuvassa näkyvän pitkän niemen molemminpuolin.

- Venäläiset havaittuaan, majakan tornissa oleva vartiomies suorittaa hälytyksen. Rannalla ollut vartiomies surmataan venäläisten toimesta rannalle. Hälytyksen saatuaan luutnantti Luther syöksyy ulos majakkarakennuksesta yhdessä taistelulähettinsä tykkimies Sandbergin kanssa tutkimaan tilannetta. Miehet kerkeävät heittämään muutaman käsikranaatin, mutta saavat vastaansa niin kiivasta tulitusta, että heidän on vetäydyttävä takaisin majakan jykevien kiviseinien suojaan järjestämään puolustusta. Majakan tornista avataan tulitus konekiväärillä kohden venäläisten aluksia. Venäläiset vastaavat ampumalla konekiväärein ja konetykein majakkaa.

- Bengtskärin majakkatornin sisätiloja.

Kello 01:05: Venäläiset nousevat maihin Bengtskärissä.

Kello 01:09: Bengtskär kutsuu Hiittisten lohkon esikuntaa ja pyytää tykistön apua.

Kello 01:10: Bengtskäristä saapuu radioviesti lohkon tiedustelu-upseerille: "Venäläiset ovat nousseet maihin Bengtskärillä. Taistelu alkanut." Tiedustelu-upseeri antaa käskyn jatkuvan radioyhteyden ylläpitämisestä. Samalla hälytytetään kapteeni Lauramo ja luutnantti Björklof tulituen antamiseksi Bengtskäriin.

Kello 01:11: Sotatoimiston päällikkö hälyyttää tykistön komentajan.

Kello 01:13: Lohkon komentaja hälyytetään. Salskär lähettää radioviestin: "Bengtskärin suunnalta kuuluu kiivasta konetykkitulta."

Kello 01:15: Lohkon komentaja majuri Moring saapuu sotatoimistoon, jossa hänelle selostetaan tapahtumista ja jo toimeenpannuista toimenpiteistä Bengtskärin suhteen. Venäläiset ovat mitä ilmeisimmin nousseet huomaamatta maihin Bengtskärissä kolmen veneen voimin, kolmessa eri kohtaa saarta. 41. ja 42.Patteri saavat tykistökomentajalta käskyn tulen avaamisesta. Ilmavoimien apua pyydetään myös, mutta sitä ei saada.

Kello 01:20: Kuggskär ilmoittaa Bengtskärissä olevan taistelu käynnissä. Tykkiveneryhmän kapteeniluutnantti Auvinen saa käskyn siirtyä Bengtskärin avuksi.

OSASTO AUVINEN:

- Tykkivene Hämeenmaa ja vartiomoottorivene 13 Högsåran sisäredillä ja tykkivene Uusimaa Kråkholmin eteläpuolella. Osaston tehtävänä on väylätorjunta ja linnakkeiden avustaminen mahinnousuja torjuttaessa.

Kello 01:21: 41. ja 42.Patteri avaavat sulkutulen. Tästä johtuen venäläisten veneet siirtyvät risteilemään saaren ympärille, tulittaen jatkuvasti konetykillä ja konekivääreillä majakan tornia. Bengtskär ilmoittaa, että patterien tuli osuu hyvin lähelle venäläisten veneitä. Pattereita kehoitetaan jatkamaan tulitusta.

Kello 01:30: Venäläisten veneet vetäytyvät kaakkoon ja risteilevät nopeata vauhtia majakan ympärillä, tulittaen jatkuvasti majakan tornin ikkunoita. Bengtskärissä oleva miehistö ei tulituksen nostattaman pölyn vuoksi pysty tehokkaasti korjaamaan patterien tulitusta.

Kello 01:35: Kaksi 42.Patterin tykkiä saa toimintahäiriön.

Kello 01:37: Luutnantti Luther ilmoittaa venäläisen veneen olevan pohjoissuunnassa noin 2 kilometrin päässä saaresta. Vene ampuu kiivaasti. Muut venäläisten veneet risteilevät edelleen saaren ympärillä. Tykkivene Hämeenmaa ja vartiomoottorivene 13 lähtevät liikkeelle suurinta vauhtia käyttäen. Näkyvyys on noin kaksi meripeninkulmaa.

Kello 01:40: 40.Patteri saa käskyn ampua kaksi laukausta. Tarkoituksena on lamauttaa venäläisten toiminta.

Kello 01:42: 40.Patteri ampuu yhden miinakranaatin. Toisessa tykissä on toimintahäiriö, joten ainoastaan yksi laukaus ammutaan. Venäläisten veneet siirtyvät kauemmaksi Bengtskäristä miinakranaatin räjähdettyä. 41. ja 42.Patterien tulitus siirretään seuraamaan venäläisten veneitä. Bengtskär pyytää apua, koska se ei pysty lyömään venäläisiä pois saarelta. Poistuminen majakan tornista on lähes mahdotonta. Bengtskär pyytää sirpaletulta saareen.

Kello 01:50: Granholmin linnakkeen 42.Patteri on taas toimintavalmiina kaikilla tykeillään. Tykkivene Uusimaa lähtee liikkeelle.

Kello 02:00: Kaikki Bengtskärin puolustajat ovat nyt majakkarakennuksessa sekä sen tornissa. Venäläiset ovat rakennuksen ulkopuolella. Luutnantti Lutherille ilmoitetaan, että 41. ja 43.Patteri siirtävät tulituksen itse Bengtskärin saarelle.

Kello 02:05: 41.Patteri ampuu sirpalekranaatteja yhteensä 12 ryhmää ja 43.Patteri kranaatteja yhteensä 6 ryhmää Bengtskäriin. Luutnantti Luther ilmoittaa useita osumia saaressa.

Kello 02:30: Bengtskär ilmoittaa viiden venäläisen aluksen lähestyvän koillisesta. Etäisyys on noin 600 – 1000 metriä. 41.Patteri saa käskyn ampua sulkutulta mainittuun kohtaan kuuden ryhmän verran. Luutnantti Luther haavoittuu toistamiseen. Bengtskär pyytää edelleen apua venäläisten torjumiseen.

Kello 02:43: Kapteeni Nordenstreng saa käskyn lähettää neljä täysin aseistettua iskuryhmää upseerin johdolla Klovaskär – Ljusskär alueelle valmiusasemaan. Yhteys otettava radiolla Ljusskärissä olevaan tähystyspartioon. Granholmin linnakkeella on valmiudessa yhteysvene, jos radio menee epäkuntoon. Kapteeni Lauramo saa myös käskyn lähettää A-veneellä yksi upseeri ja kaksikymmentä miestä Kuggskärin valmiusasemaan.

Kello 02:45: Tykistön komentaja käskee 41.Patteria ampumaan harvahkoa tulta Bengtskäriin. 43.Patterin tulitoiminta keskeytetään. Tykkivene Hämeenmaa saapuu Örön linnakkeen pohjoislaiturille. Tykkivenettä kehoitetaan jatkamaan välittömästi matkaansa, koska tilanne Bengtskärissä on kriittinen. Tykkivene Uusimaa ja vartiomoottorivene 13, jotka ovat Örön ulkopuolella, saavat käskyn jatkaa matkaa välittömästi kohden Bengtskäriä.

Kello 02:55: Tykkivene Uusimaa ja vartiomoottorivene 13 sivuuttavat Örön eteläkärjen.

Kello 03:00: Puhelinyhteys Bengtskärissä katkeaa majakan tornin ja radiohuoneen välillä tulituksen vaurioitettua majakan tornin yläosaa. Hangon Ryhmän yhteysupseeri luutnantti Paltila soittaa Hyvinkäälle Lentolaivue 30:n komentajalle kapteeni Bremerille ja pyytää ilmavoimien apua. Laivueen komentaja ei suostu pyyntöön ilman ylemmältä taholta tullutta käskyä. Ilmavoimien esikunnasta everstiluutnantti Sarko käskee Lentolaivue 30:n toimia Hangon Ryhmän hyväksi.

- Majakan tornin kierreportaikko nähtynä alimmasta kerroksesta.

Kello 03:09: Venäläiset yrittävät uudelleen maihinnousua Bengtskärillä. Maihinnousua edeltää kiivas tulitus majakkarakennusta kohden. Tykistökomentaja määrää 41.Patterin ampumaan pikatulta saareen. Samanaikaisesti alikersantti Nurmi ja tykkimies Virtanen juoksevat luotisuihkuista välittämättä Madsen-konetykille. Miehet avaavat Madsenilla tulen kohden venäläisten venettä ja sen miehistöä.

- Bengtskärin luoteiskärki majakan tornista nähtynä. Alikersantti Nurmi ja tykkimies Virtanen ovat juosseet kuvassa näkyvien rakennusten ohi Madsen-konetykille, joka on sijainnut vastapäätä kuvassa näkyvää luotoa.

Kello 03:10: Saaren puolustajien ripeä toiminta ja 41.Patterin tuli estävät venäläisten maihinnousuyrityksen. Venäläisten alukset poistuvat kauemmaksi saaren tuntumasta.

Kello 03:23: Majakan puolustajat heittävät käsikranaatteja majakan tornista saarella olevia venäläisiä kohden.

Kello 03:30: Venäläisten rannikkotykistö Russarössä avaa tulen kohden Bengtskäriä. Tykistökomentaja antaa käskyn järeälle 40.Patterille ampua neljä laukausta kohden Russarötä. Osumailmoitukset toimitetaan Salskäristä. Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen määrätään siirtymään Högsåraan, jotta ne voivat tukea Bengtskärin taistelua, jos taisteluun osallistuu isompia venäläisten aluksia.

Kello 03:43: Tykkivene Uusimaa huomaa kaksi venäläisten vartimoottorivenettä noin 500 metrin päässä Bengtskäristä. Veneitä vastaan avataan tuli. Ei osumia. Ammunnan jälkeen tykkivene siirtyy Bengtskärin itäpuolelle.

Kello 03:45: 40.Patteri ampuu neljä laukausta Russaröhön. Salskär ei pysty tähystämään Russarön suuntaan, joten havaintoja osumista ei saada. 40.Patteri saa käskyn tulitoiminnan keskeyttämisestä. Tykkivene Hämeenmaa saapuu Bengtskärin lähistölle. Etäisyyttä saaresta on noin yksi meripeninkulma. Sunnassa 140 astetta havaitaan kaksi venäläisten vartiomoottorivenettä ampumamatkan ulkopuolella.

Kello 03:58: Majakkasaaren puolustajat heittävät kasapanoksia majakan ikkunoista venäläisiä kohden.

Kello 04:02: Bengtskär pyytää keskeyttämään tulitoiminnan saarta vastaan. Kaksi venäläisten hävittäjäkonetta hyökkää Bengtskäriä vastaan. Tykkivene Uusimaa avaa tulen koneita kohden. Ei osumia. Tykkiveneen kapteeni määrää veneen miehistön valmistautumaan maihinnousuun.

Kello 04:03: Kaksi venäläistä I-15 hävittäjäkonetta hyökkää kohden tykkivene Hämeenmaata. Bofors-tykki ampuu noin 2700 metrin etäisyydeltä. Ei osumia.

Kello 04:09 - 04:29: Omat tykkiveneet tulittavat Bengtskäriä sekä lähistöllä olevia venäläisten veneitä. Tykkiveneet pommittavat Bengtskärin länsiosaa sekä majakan vieressä olevia rakennuksia. Rakennukset syttyvät tuleen.

- Bengtskärin länsirantaa mereltä nähtynä. Ulkorakennukset ovat sijainneet kesällä 1941 suurin piirtein samoilla paikoilla, missä ne nytkin seisovat.

Kello 04:10: Kolme omaa hävittäjäkonetta lähtee liikkeelle. Osaston johtajana on vänrikki Taina.

Kello 04:20: Omat hävittäjäkoneet saapuvat Bengtskärin ylle. Hävittäjät tekevät useita hyökkäyksiä venäläisten veneitä sekä Bengtskäriä kohden.

Kello 04:35: Bengtskär pyytää pikaista apua. Venäläiset ovat saaneet haltuunsa yhden konekiväärin ja ampuvat sillä ikkunoista sisälle. Tykkiveneet määrätään siirtymään saaren pohjoispuolelle suojaamaan ja tukemaan omien lisävoimien tuloa. Samalla käsketään tykkiveneitä lähettämään veneillä olevat kaksi iskuryhmää maihin.

Kello 04:40: Radioyhteys Bengtskäriin katkeaa.

Kello 04:54: Kuusi venäläistä hävittäjäkonetta pommittaa ja hyökkää konekiväärein tykkivene Hämeenmaata sekä Uusimaata vastaan. Hämeenmaan Ylikonemestari kaatuu hyökkäyksessä. Hyökkäyksen jälkeen tykkivene Uusimaa avaa tykkitulen Bengtskärin luoteispuolelle.

Kello 05:04: Kapteeni Lauramo käskee tykkiveneitä suorittamaan maihinnousun.

Kello 05:07: Osasto Auvisen veneet avaavat tulen neljää kaakossa näkyvää venäläisten vartiomoottorivenettä vastaan. Ammunnan aikana osa tykkivene Hämeenmaan tykkien iskureista katkeaa. Tulitus kuitenkin karkoittaa venäläiset kauemmaksi. Savu ja sumu haittaavat tarkempaa tulenjohtoa.

Kello 05:10: Osasto Kaikkonen saa lohkon komentaja Moringilta käskyn siirtyä Klovaskäristä Bengtskäriin. Tarkoituksena vapauttaa Osasto Luther Bengtskärissä. Sama käsky välitetään myös Osasto Backlundille, joka määrätään siirtymään Öröstä Bengtskäriin.

OSASTO KAIKKONEN:

Päällikkö: Luutnantti Kaikkonen.

Vahvuus: Kaksi upseeria, seitsemän aliupseeria ja 33 miestä.

Varajoukkueenjohtaja: Vänrikki Langhoff.

Aseistus: Täysi iskuosaston aseistus sekä kaksi ruotsalaista Mauser-konekivääriä.

OSASTO BACKLUND:

Päällikkö: Vänrikki Backlund.

Vahvuus: Yksi upseeri, kolme aliupseeria ja 37 miestä. (Jalkaväkiosasto: Viisitoista miestä, johtajana kersantti Fröberg) (Konekivääriosasto: Kaksikymmentä miestä, johtajana alikersantti Vuorinen)

Jalkaväkiosaston aseistus: Pikakivääri, konepistooli, kiväärit sekä käsikranaatteja.

Konekivääriosaston aseistus: Kaksi ruotsalaista Mauser-konekivääriä, kiväärit ja henkilökohtaisena aseistuksena pistoolit.

Kello 05:15: Osasto Backlund käsketään kapteeni Lauramon toimesta siirtymään Kuggskäriin.

Kello 05:20: Omia hävittäjiä pyydetään jälleen taistelun avuksi.

Kello 05:23: Osasto Backlund lähtee liikkeelle Örön isolta laiturilta. Raivaajat Lahna ja Muikku toimivat kuljetusaluksina.

Kello 05:31: Näkymättömissä oleva venäläinen vene tulittaa tykkivene Uusimaata.

Kello 05:35: Iskuryhmä Åsvik suorittaa maihinnousun tykkiveneiltä käsin. Vartiomoottorivene 13 vie maihinnousuryhmät saaren itärannan tuntumaan, josta joukot siirtyvät rannalle soutuveneellä. Tykkiveneet tukevat maihinnousua tulittaen Bengtskäriä välittömästi ennen maihinnousua. Maihinnousu onnistuu huolimatta lukuisista venäläisten heittämistä käsikranaateista ja konekivääritulesta.

- Bengtskärin itärantaa mereltä nähtynä. Aliluutnantti Åsvikin miehet ovat noussee maihin Bengtskärissä aivan kuvan oikeassa laidassa näkyvälle rannalle.

ISKURYHMÄ ÅSVIK:

Päällikkö: Aliluutnantti Åsvik.

Vahvuus: Kaksi upseeria ja kymmenen miestä.

Aseistus: Konepistooleita, automaattikivääreitä sekä yksi pikakivääri ja konekivääri. Ryhmällä ei ole ainuttakaan käsikranaattia.

Kello 05:43: Osasto Backlund saapuu Kuggskäriin.

Kello 05:45 - 05:50: Venäläisten vartiomoottoriveneet tulevat niin lähellä Osasto Auvisen veneitä, että venäläisiä vastaan avataan tuli. Venäläiset veneet avaavat myös tulen. Tykkivene Uusimaa saa osuman yhteen veneeseen, josta nousee mustaa savua. Venäläiset perääntyvät.

Kello 05:53 - 05:55: Turusta nousee ilmaan kolmen hävittäjäkoneen partio tarkoituksena häiritä venäläisten ilmatoimintaa, jotta omat apujoukot pääsevät perille.

Kello 05:55: Venäläisten vartiomoottorivene ampuu punaisia raketteja Bengtskärin luona.

Kello 06:00: Radioyhteys jälleen toiminnassa Bengtskäriin. Bengtskär ilmoittaa, että venäläiset ovat majakkarakennuksen alakerrassa. Yläkerta on edelleen omien hallussa. Tykkiveneet saavat tiedon, että tykkiveneiden iskuryhmän päällikkö aliluutnantti Åsvik on kaatunut.

- Majakan tornissa oleva kerrostasanne.

Kello 06:00 - 06:02: Venäläisten vartiomoottirivene ilmestyy Bengtskärin eteläpuolelle. Tykkivene Uusimaa avaa tulen venettä vastaan. Kolmas laukaus osuu veneen keskiosaan, josta nousee savua. Veneen komentosilta on tulessa. Kyseessä on venäläisten vartiomoottorivene PK 238. Etäisyyttä Uusimaan ja PK 238:n välillä on noin 3500 - 4000 metriä.

Kello 06:10: Tykkivene Uusimaa huomaa venäläisten veneen 13000 metrin päässä.

Kello 06:13: Örö ilmoittaa kolmen oman koneen olevan matkalla taistelualueelle.

Kello 06:14: Osasto Backlund saa käskyn siirtyä Kuggskäristä Bengtskäriin sekä suorittaa maihinnousu saarelle. Samanaikaisesti venäläisten lentokoneet tulittavat voimakkaasti Bengtskäriä sekä omia tykkiveneitä.

Kello 06:15: Granholmista saapuu yhteysvene Klovaskäriin tuoden mukanaan käskyn Osasto Kaikkoselle siirtyä Bengtskäriin vaihtamaan Osasto Luther.

Kello 06:20: Omat hävittäjäkoneet saapuvat paikalle.

Kello 06:20 - 06:23: Kaksi venäläistä hävittäjää hyökkää tykkivene Hämeenmaata vastaan. Omat hävittäjät karkoittavat lentokoneet pois.

Kello 06:30: Osasto Kaikkonen lähtee Klovaskäristä kohden Bengtskäriä. Bengtskär ilmoittaa, että venäläiset ovat edelleen majakkarakennuksen alakerrassa. Lisäksi venäläisiä on saaren eteläkärjessä.

- Majakan tornin sisäänkäynti. Tornin pohjakerroksesta on myös sisäänkäynti majakkarakennukseen.

Kello 06:38: Venäläiset avaavat tulen Madsenilla ja konekiväärillä kohden majakkarakennuksessa olevia saaren puolustajia.

Kello 06:41: Kolme venäläistä hävittäjää hyökkää tykkivene Hämeenmaata vastaan. Omat hävittäjät karkoittavat lentokoneet pois.

Kello 06:45: Kolme omaa ja kolme venäläisten lentokonetta ilmataistelussa Bengtskärin yläpuolella. Venäläiset koneet pommittavat palavaa PK 238 venettä.

Kello 07:10: Osasto Kaikkonen saapuu Bengtskärin tuntumaan. Paikalla on nyt kaksi omaa tykkivenettä sekä kaksi A-venettä, joissa on Osasto Backlundin miehet. Saaressa majakkarakennuksen ylimmät kerrokset, majakan torni sekä saaren itäinen rantaviiva ovat omien hallussa. Muuten saari on venäläisten hallussa. Tykkiveneet suorittavat tykistövalmistelun ennen maihinnousua. Omat hävittäjäkoneet laskeutuvat Turun lentokentälle.

Kello 07:15: Vartiomoottorivene 13 siirtyy lähemmäksi venäläisten PK 238 venettä.

Kello 07:30: Maihinnousu alkaa saaren itärannalle. Veneiden järjestys maihinnousua suoritettaessa on seuraava: Keskellä molemmat A-veneet, niistä oikealla kaksi Osasto Kaikkosen venettä luutnantti Kaikkosen johdolla ja A-veneiden vasemmalla puolella kaksi Osasto Kaikkosen venettä vänrikki Langhoffin johdolla. Tykistövalmistelun tehokkuudesta johtuen pääsee maihinnousuosasto vaikeuksitta saaren rantaviivalle ja siitä maihin. Maihinnousussa kuitenkin tapahtuu virhe ja joukot huomaavat olevansa pienellä kallioluodolla Bengtskärin edustalla. Luodon erottaa Bengtskäristä noin 18 – 20 metriä leveä salmi.

- Kallioluodot jonne Osasto Kaikkosen miehet tekivät erehdyksessä ensimmäisen maihinnousuyrityksen.

- Joukot siirtyvät takaisin veneisiin ja uusi maihinnousu suoritetaan Bentskärin kaakkoisrannalle. Osasto Kaikkoselle ja Backlundille ei ole täysin selvää onko saarelle muita omia miehiä asemissa paitsi tykkivene Hämeenmaalta lähetetty iskuryhmä. Hämeenmaan konekivääriryhmä, joka on noin 40 metrin päässä maihinnousujoukoista, kuitenkin vahvistaa ettei saarelle muita omia joukkoja ole, paitsi majakkarakennuksessa ja tornissa olevat miehet.

- Bengtskärin kaakkoisrantaa. Tällä alueella Osasto Kaikkosen joukot nousivat maihin Bengtskärissä. Tarkka maihinnousukohta lienee ollut kuva keskellä olevan lahdelman vasemmalla puolella. Kuvan yläosassa, vasemmalla näkyy osa majakkasaaren itärannalla olevista kallioluodoista, jonne ensimmäinen maihinnousuyritys tehtiin erehdyksessä. 

- Osasto Kaikkonen aloittaa etenemisen käsikranaatteja heitellen. Venäläiset tulittivat kallion koloista ja lohkareiden takaa eteneviä hyökkääjiä, aiheuttaen tappioita. Sotamies Sten kaatuu ja viisi miestä haavoittuu heti etenemisen alkuvaiheessa. Venäläiset eivät juuri käsikranaatteja käytä, koska ovat käyttäneet ne jo Lutherin miehiä ja laivaston iskuryhmää vastaan. Vähitellen osaston miehet pääsevät eteenpäin ja venäläiset saadaan pois rantaviivalta. Yhteys saadaan myös laivaston iskuryhmään. Laivaston miesten asemapaikasta pääsee luutnantti Kaikkonen etenemään muutamien miesten kanssa aina majakkarakennukselle saakka, jonne jo sitä ennen on ennättänyt majakan oikealta puolelta edenneitä Osasto Backlundin miehiä.

Kello 07:30: Venäläisten vartiomoottorivene PK 238 uppoaa. Vartiomoottorivene 13 poimii merestä kuusitoista vankia.

Kello 07:32: Tykkivene Uusimaa huomaa kaksi venäläisten alusta 11200 metrin päässä. Venäläisiä vastaan avataan tuli. Veneet muuttavat heti kulkusuuntaansa.

Kello 07:35: Tykkivene Uusimaa avaa tulen Bengtskäriä vastaan 40 mm tykillä.

Kello 08:10: Vartiomoottorivene 13 luovuttaa venäläiset vangit PK 238:sta tykkivene Uusimaalle. Osa vangeista on haavoittuneita ja palaneita.

Kello 08:42- 08:45: Tykkivene Uusimaa tulittaa Bengtskäriä maihinnousun tukemiseksi.

Kello 08:48 - 08:58: Osasto Auvisen tykkiveneet ampuvat majakkarakennuksen alakerroksen ikkunoita.

Kello 09:00: Majakkarakennuksen pohjakerroksessa olevat venäläiset saadaan karkotettua konekiväärein ja käsikranaatein. Luutnantti Kaikkonen antaa käskyn osaston siirtymisestä rantaviivalta majakkarakennuksen luokse. Kaikki miehet eivät kuitenkaan käskyä noudata, vaan tuntuva osa miehistä jää edelleen makaamaan rantakalliolle lähelle veneitä.

- Majakan tornin rappusissa on edelleen nähtävissä mitä ilmeisimmin käsikranaatin räjähdysjälki.

Kello 09:00 - 09:10: Venäläisten syöksypommittajat hyökkäävät Osasto Auvisen veneitä vastaan. Ei osumia.

Kello 09:11: Tykkivene Uusimaa havaitsee kaksi venäläisten alusta 13000 metrin päässä.

Kello 09:15: Majakkarakennus ja majakan torni miehitetään maihinnousseiden osastojen toimesta. Jokaiseen ikkuna-aukkoon sijoitetaan yksi konetuliase tai tarkka-ampuja. Venäläiset eivät tämän toimenpiteen vuoksi voi vaihtaa asemiaan saarella, koska majakan tornista näkee saaren jokaiseen kohtaan ja pienimmänkin liikkeen.

- Bengtskärin majakkarakennus ja majakan torni.

- Omat joukot aloittavat saaren eteläosan puhdistamisen venäläisistä joukoista. Tässä operaatiossa haavoittuu kuolettavasti alikersantti Nuppu, joka esimerkillisen rohkeasti ja kylmäverisesti oli ottanut osaa taisteluun. Venäläiset ovat kuitenkin niin hyvissä asemissa, että eteneminen muodostuu erittäin vaikeaksi. Menetykset kasvavat hetki hetkeltä.

- Suurempien menetysten välttämiseksi eteneminen tapahtuu erittäin varovaisesti. Etenkin osaston käyttämien ranskalaisten käsikranaattien sirpalevaikutus on niin pieni, ettei niillä ole riittävää vaikutusta. Käsikranaatit tosin toimivat erittäin varmasti. Joka tapauksessa sirpalevaikutuksen vähäisyydestä johtuen, saattoi kuopasta jonne juuri oli käsikranaatti heitetty, saada vastaansa venäläisten käsikranaatin. Useimmista suomalaisista käsikranaateista myös olivat nallit poissa. Niiden vaikutus oli sama, kuin olisi kivellä heittänyt. Kun saaren eteläosan puhdistus oli saatu päätökseen, lähtivät osastot luutnantti Kaikkosen johdolla etenemään saaren pohjoisosaa kohden.

- Bengtskärin maasto on kallioista ja täynnä kivenkoloja, joihin puolustajan on ollut helppo pureutua.

Kello 09:16: Bengtskär ilmoittaa, että omat joukot ovat todennäköisesti saaressa tilanteen herroina.

Kello 09:25 - 09:30: Tykkivene Uusimaa tulittaa venäläisten veneitä etäisyyden ollessa 10500 metriä.

Kello 10:33: Tykkiveneet tiedustelevat kapteeni Lauramolta, ovatko ne vapaat poistumaan alueelta, koska katsovat niille uskotun tehtävän tulleen loppuun suoritetuksi. Kapteeni Lauramo pyytää tarkempaa tilanneselvitystä ja tiedustelee, onko Bengtskär puhdistettu venäläisistä. Lohkon komentaja Moring ei kuitenkaan anna lupaa tykkiveneiden poistumiseen vaan käskee niitä pysymään alueella ja seuraamaan tilanteen kehittymistä. Lisäksi haavoittuneet ja kaatuneet on noudettava saarelta.

Kello 10:45: Vartiomoottoriveneet 1, 2 ja 16 saapuvat paikalle.

Kello 10:52: Kolme venäläisten hävittäjäkonetta hyökkää tykkivene Hämeenmaata vastaan konekiväärein ja pommein. Ei osumia.

Kello 10:55: Yksi A-vene saapuu paikalle, jonka mukana on komentajakapteeni Willberg. Tykkivene Hämeenmaalle ja Uusimaalle myönnetään lupa poistua alueelta. Vartiomoottorivene 13 jää paikoilleen auttamaan haavoittuneiden kuljetuksessa.

Kello 11:00: Moottoriveneet lähtevät kuljettamaan ensimmäisiä haavoittuneita ja kaatuneita saaresta.

Kello 11:00 - 11:40: Merivoimien esikunnan pyynnöstä kolme konetta suorittaa tiedustelulennon Bengtskäriin. Mitään erikoista ei tiedustelulento havaitse.

Kello 11:27: Tykkivene Uusimaa havaitsee viisi venäläisten alusta 13000 metrin päässä. Yksi aluksista on höyrylaiva, mahdollisesti hinaaja.

Kello 11:30: Sairaankuljetusalus Moana saapuu kapteeni Lauramon käskystä Kuggskäristä Öröseen. Aluksen mukana on tohtori.

Kello 11:31: Tykkivene Uusimaa ilmoittaa, että viisi venäläisten alusta on näkyvissä Hangon suunnassa.

Kello 11:35: Kaksi venäläisten hävittäjäkonetta hyökkää tykkivene Hämeenmaata ja Uusimaata vastaan konekiväärein ja pommein. Ei osumia.

Kello 11:50: Venäläisten ilmapommitus Bengtskärissä.

Kello 12:00 - 12:40: Venäläisten syösypommittajat tekevät jatkuvia hyökkäyksiä alueella olevia aluksia vastaan. Tykkiveneiden Bofors-tykkien ammukset ovat lähes loppu.

Kello 12:05: Ilmapommitus Bentskärissä jatkuu. Venäläisten koneet pommittavat korkealta vaakalennossa.

Kello 12:25: Venäläisten rannikkotykistö Russarössä ampuu tykkiveneitä. Tykistön komentaja hälyttää 40.Patterin ja käskee patterin suunnata putkensa kohden Russarötä.

Kello 12:30: Kuusi venäläistä syöksypommittajaa hyökkää tykkivene Uusimaata vastaan. Yhteen syöksypommittajaan saadaan osuma ja Örö vahvistaa alasampumisen. Hyökkäyksen aikana tykkivene Uusimaa nostaa viimeisiä iskuryhmän miehiä veneeseen. Mukana on myös iskuryhmän päällikön aliluutnantti Åsvikin ruumis.

Kello 12:35: Russarö ampuu välillä tykkiveneitä, välillä Bengtskäriä.

Kello 12:50: Tykkiveneiden ilmatorjunta-ammukset ovat loppumaisillaan. Tykkiveneet haluavat poistua taistelualueelta. Lohkon komentaja kuitenkin käskee veneiden pysyä taistelualueella, kunnes viimeisetkin ammukset on ammuttu.

Kello 12:55: Kolme venäläistä antautuu saaren pohjoisosassa. Vangit ilmoittavat, että heidän tietääkseen ei saarella enää ole muita kuin kolme elossa olevaa venäläistä jäljellä. Kyseiset venäläiset kuitenkin ilmoittavat, etteivät he tulisi missään nimessä antautumaan. Omat joukot kuitenkin lopettavat hyökkäyksen menetysten välttämiseksi ja kehottavat jäljellä olevia venäläisiä antautumaan. Tätä kehotusta eivät venäläiset kuitenkaan kuuntele.

Kello 12:55 - 13:05: Tykkivene Hämeenmaa ja Uusimaa Sisanin itäpuolella matkalla Öröseen. Tykkiveneet havaitsevat kaksi venäläisten vartiomoottorivenettä lähestyvän Bengtskäriä. Veneitä vastaan avataan tuli, mutta venäläiset poistuivat ampumamatkan ulkopuolelle. Ei osumia. Örölle ilmoitetaan venäläisten veneistä ja linnake avaa tulen niitä vastaan.

Kello 12:57: Kolme venäläisten alusta noin 2 – 3 kilometrin päässä Bengtskäristä.

Kello 12:59: Kolme venäläisten alusta saapuu Hangosta, jotka ampuvat Bengtskäriä ja omia veneitämme.

Kello 13:00: 41. ja 42.Patteri hälytetään.

Kello 13:05: 41.Patterin päällikkö kapteeni Sarlio ilmoittaa Bengtskärin ilmoittaneen, että noin yhden meripeninkulman päässä saaresta kaakkoon on venäläisten aluksia. Tykistön komentaja antaa käskyn 41.Patterille ampua kuuden ryhmän sulku kyseiselle suunnalla. Havainnot tehdään Bnegtskäristä.

Kello 13:07: Bengtskär ilmoittaa venäläisten alusten olevan noin 500 metrin päässä saaren kaakkoispuolella.

Kello 13:10: 41.Patteri ampuu 17 laukausta venäläisten aluksiin, Bengtskäristä ei voida suorittaa havaintoja huonon näkyvyyden vuoksi.

Kello 13:35: Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen lähtevät kohden Bengtskäriä. Lentäjien ilmoituksen mukaan Bengtskärin vesillä on venäläisiä hävittäjäaluksia. Panssarilaivojen kimppuun hyökkää kuitenkin 18 SB-pommikonetta. Ilmarinen kärsii sirpaletappioita. Havainto hävittäjäaluksista todetaan vääräksi hälytykseksi. Panssarilaivat palaavat Högsåraan.

Kello 13:40: Venäläisten alukset poistuvat Hangon suuntaan.

Kello 13:48: Bengtskär ilmoittaa venäläisten alusten olevan noin 3 – 4 meripeninkulman päässä. Tykistön komentaja käskee 40.Patterin ampua neljä miinakranaattia kyseiseen suuntaan.

Kello 13:50: Omat tykkiveneet saapuvat Örön pohjoislaituriin. Ammukset ovat loppumaisillaan. Örön linnake luovuttaa veneille ammuksia 40 mm Boforsiin sekä ottaa veneissä olevat haavoittuneet hoidettavakseen. Tykkiveneillä on myös 16 vankia, jotka on poimittu merestä. Vangeista neljä on haavoittunut, joista yksi on upseeri.

Kello 13:50 – 13:58: 40.Patteri ampuu neljä laukausta.

Kello 14:00 -14:20: Morgonlandetin suunnasta lähestyy neljä venäläisten alusta. Koska oma laivasto on jo alueelta poistunut eikä saarelta kuulu laukauksia, olettavat venäläiset ilmeisesti että saari on lopullisesti heidän hallussaan. Veneet ajavat epäröimättä rantaviivalle, miehistön huutaessa saaren valloittajille. Saaren puolustajat eivät tällaista mahdollisuutta olleet ottaneet huomioon, joten ainoastaan yksi konekivääri ennätetään saada asemiin siihen suuntaan, josta veneet tulivat. Konekiväärin yllättäen avatessa tulen kohden venäläisten aluksia, vetäytyvät venäläiset nopeasti noin 150 – 200 metrin etäisyydelle saaresta ja aloittavat tykistökeskityksen saareen. Tätä kestää noin 20 minuuttia, jonka jälkeen veneet vetäytyivät kauemmaksi Morgonlandetin suuntaan.

Kello 14:30: Varmistus merellä päin järjestetty silmälläpitäen mahdollisia uusia maihinnousuyrityksiä. Saarella edelleen olevat venäläiset aloittavat tulituksen uudemman kerran, kuullessaan omiensa huutelun. Omat menetykset kasvavat edelleen.

Kello 16:00: Osastot Kaikkonen, Backlund ja Luther jatkavat edelleen saaren puhdistusta venäläisistä joukoista.

Kello 16:45: Bengtskär ilmoittaa kolmesta vangitusta venäläisestä sotilaasta.

Kello 16:54: Venäläisten rannikkotykistö Russarössä tulittaa jatkuvasti Bengtskäriä. Bengtskärin yläpuolelle saapuu Hangosta venäläisten tulenjohtokoneita. Kaksi Russarön laukausta osuu saareen. 

Kello 17:02: Bengtskär ilmoittaa, että saaren eteläosassa on vielä ryhmän verran venäläisiä jäljellä.

Kello 17:17: Neljä uutta vankia saatu Bengtskärissä.

Kello 18:45: Viimeinen kallionkolo on puhdistettu venäläisistä joukoista.

Tilannetiedoitus: 25.07.1941 - 26.07.1941:

- Toistaiseksi menetettu ainakin yksi konekivääri. Neljä miestä kaatunut ja useita haavoittunut. Taistelu jatkuu.

 Tilannetiedoitus: 26.07.1941 - 27.07.1941:

- Hyökkääjillä oli neljä VM-venettä, kussakin noin 30 miestä maihinnousujoukkoja, jotka kuuluivat rajavartioston Erilliseen Hangon Komppaniaan. Osastoa johtanut yliluutnantti kaatui. Vihollisen VM-veneissä, joita käytettiin yllätykselliseen saaren valtaamiseen, on kaksi 45 mm tykkiä sekä 2 - 4 konekivääriä. Lisäksi vangeilta saatujen ilmoitusten mukaan myös 20 mm tykki. Kiväärituli ei näyttänyt pystyvän veneisiin.

JÄLKINÄYTÖS:

- Seuraavana päivänä 27.07.1941 venäläisten lentokoneet hyökkäsivät Bengtskäriä vastaan. Saarelle ei oltu keretty järjestämään juuri minkäänlaista ilmatorjuntaa. Venäläisten koneet saivat rauhassa pommittaa saarta. Hiittisten lohkon sotapäiväkirja kertoo tapahtumista 27.07.1941 seuraavasti:

Kello 16:35: Bengtskär ilmoitti kahden MBR-2 lentoveneen ja kahden hävittäjäkoneen olevan Bengtskärin yläpuolella. Hävittäjät tulittivat kiivaasti konekivääreillä ja lentoveneet kulkivat ympyrän muotoisia kierroksia majakan ympäri ja pudottivat pommin joka kierroksella. Täysosumia aivan majakan tornin viereen. Yksi täysosuma puhkaisi majakkarakennuksen aiheuttaen sen vaurioitumisen. Vain radiohuone jäi ehjäksi. Yhteys rakennuksen eri kerroksiin katkesi myös samalla. Majakan torni jäi melkein vaurioitta.

Kello 16:42: Bengtskär ilmoittaa useista haavoittuneista.

Kello 16:48: Bengtskär ilmoittaa lisää venäläisten koneita tulevan Hangon suunnasta. Kyseessä on todennäköisesti virheellinen ilmoitus.

Kello 17:03: Bengtskär ilmoittaa ettei sammutustyö näytä onnistuvan. Miehiä on raunioissa.

Kello 17:45: Bengtskär ilmoittaa lentokoneiden äänistä.

Kello 18:06: Käsky kapteeni Lauramolle. 40 mm Bofors-tykki Bengtskäriin.

Kello 18:45: Hangon Ryhmän komentaja antaa luvan toisenkin 40 mm Bofors-tykin lähettämisestä Bengtskäriin.

Kello 19:08: Luutnantti Kaikkonen ilmoittaa, että miehistö on ehdottomasti vaihdettava Bengtskäristä. Kovin paljon enempää ei miehistö enää kestä.

- Majakkarakennuksen raunioista kaivettiin esille yksitoista kaatunutta. Ilmahyökkäyksessä haavoittui kahdeksantoista miestä.

Tilannetiedoitus: 27.07.1941 - 28.07.1941:

- Hiittisten lohkolla kello 16:35 kaksi venäläisten lentovenettä ja kolme hävittäjäkonetta hyökkäsivät Bengtskärin kimppuun pudottaen pommeja. Osumia kaikkiin toimipaikkoihin paitsi radiokoppiin. Kello 19:40 avasivat Russarö ja Uddskatan tykkitulen Bengtskäriin. Tuleen vastattiin Bromarvin lohkolta, jolloin Russarössä havaittiin valtava räjähdys ja palo vanhojen rakennusten kohdalla. Kello 20:10 ilmoitettiin kolmen venäläisen aluksen olevan matkalla Bengtskäriin. Yhteys Hiittisten lohkolta Bengtskäriin sekä myös Sälskäriin olivat katkenneet. Öröstä lähti kaksi tykkivenettä apuun. Mukana veneillä oli yksi 40 mm ilmatorjuntatykki sekä estehäkkyröitä. Turusta hälyytetty lentopartio totesi kello 21:20 venäläisten alusten kääntyneen takaisin ja tykkiveneiden olevan lähellä Bengtskäriä. Kello 22:49 oli ilmatorjuntatykki saatu saareen.

LOPPUTULOS:

Selvityspyyntö:

- Merivoimien esikunta pyytää viipymättä lähettämään selvityksen seuraavista taistelukertomuksessa selvittämättä jääneistä yksityiskohdista sekä ilmeisistä laiminlyönneistä.

1. Miten olivat Bengtskärin miehitykseen alun perin kuuluneet konekiväärit sijoitetut sekä missä ne olivat taistelun alkaessa?

2. Miten oli saaren vartiopalvelus järjestetty yön ja huonon näkyvyyden aikana?

3. Mikä oli Madsen-konetykin sekä konekiväärien tulivalmius yön aikana?

4. Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vartiossa olleen miehen laiminlyönnin johdosta? Tästä laiminlyönnistä oli seurauksena valitettavan suuret tappiot.

5. Miten oli saaren hälytys järjestetty muuten kuin nyt suoritetulla tavalla?

6. Miksi lohkon iskuosasto hälytettiin vasta kello 02:43?

7. Jäivätkö tuliasemassa olevat Madsen-konetykki sekä konekiväärit hyökkääjän käytettäväksi?

8. Kapteeni Lauramo on saanut kello 02:43 käskyn lähettää Osasto Backlund Kuggskäriin. Käsky kuitenkin toteutettiin vasta kello 05:10. Käsky siirtyä Kuggskäristä Bengtskäriin on annettu vasta kello 06:14!

9. Luutnantti Kaikkonen sai käskyn kello 05:10 radiolla. Eikö radio toiminut, kun käsky meni veneellä uudemman kerran kello 06:15? Luutnantti Kaikkonen lähti liikkeelle vasta kello 06:30.

10. Miten on selitettävissä iskuosaston huono taistelukuri? Luutnantti Kaikkosen antamaa käskyä kello 09:00 seurasi vain muutama osaston mies?

11. Miten on selitettävissä nallien puuttuminen suomalaisista käsikranaateista?

12. Miksi Madsen-konetykki ei avannut tulta venäläisten aluksia kohden kello 14:00

13. Eikö Bengtskäriin jatkuvasti lähetettyjen apujoukkojen mukana olisi ollut syytä lähettää paikalle vanhempi upseeri? Näin olisi tähystys ja varmistus merelle päin saatu järjestettyä. Varmistus ja tähystys toteutui vasta kello 14:30. Hiittisten lohkon Bengtskäriin lähettämässä iskuosastossa suurin osa upseereista oli nuoria ja vailla sotakokemusta.

Majuri Moringin vastaus selvityspyyntöön:

- Vastauksena vaadittuihin selvityksiin ilmoitan seuraavaa:

1. Bengtskärin vartioaseman päällikön luutnantti Lutherin ilmoituksen mukaan olivat kaikki kolme ruotsalaista konekivääriä majakkarakennuksen kellarikerroksessa, joten siis konetuliaseista ainoastaan Madsen-konetykki oli tuliasemassa valmiiksi ladattuna saaren luoteiskärjessä. Luutnantti Luther perusteli konekiväärien sijoittamista sisälle sillä, että hänellä oli useita valmiiksi tiedusteltuja konekivääriasemia ympäri saarta. Jotta konekiväärit venäläisten hyökkäyssuunnasta riippuen voitaisiin nopeasti heittää oikeisiin asemiin, tahtoi hän pitää ne koottuna yhteen ja samaan keskeiseen paikkaan. Täksi paikaksi hän oli valinnut majakan kellarikerroksen.

- Paikalla missä Madsen-konetykki oli asemissa taistelun alkaessa sijaitsee nykyään tykkiasema, jonka yhteydessä on tilava bunkkeri.

- Luutnantti Luther ilmoitti myös, että hän oli suunnitellut ainakin yhden konekiväärin käyttöä majakkatornin ikkunasta. Tällaista ratkaisua voidaan pitää onnistuneena. Kun yllätys sitten tapahtui ja vihollisen huomattiin nousseen maihin, ehdittiin yksi konekivääri saada asemaan aivan majakkarakennuksen eteen. Kyseinen konekivääri sai kuitenkin heti alussa häiriön, josta se joutui venäläisten käsiin, kun omat joukkomme vetäytyivät majakan torniin. Häiriön on täytynyt olla melko vaikeasti poistettava, koska venäläiset eivät myöskään käyttäneet sitä sen jälkeen, kun se heidän käsiinsä oli jäänyt. Konekivääri saatiin myöhemmin takaisin. Taistelun jatkuessa käytettiin muita konekivääreitä tehokkaasti majakan tornin ikkunoista.

2. Yön ja huonon näkyvyyden aikana oli saaren vartiopalvelus järjestetty siten, että majakan tornissa oli yksi tähystysvartiomies. Toinen vartiomies, joka oli aseistettu konepistoolilla ja parilla kolmella käsikranaatilla, liikkui saaren itärannalla. Hälytyksestä, sen suorittamisesta ja hälytysvalmiudesta oli vartioaseman päällikkö antanut sellaiset ohjeet, että tornissa oleva vartiomies, nähdessään jotain epäilyttävää, hälyttää huudolla kolmannessa kerroksessa lepäävän miehistön. Miehistöllä oli määräys nukkua housut jalassa.

3. Kuten jo edellä on mainittu, oli Madsen-konetykki ulkona tuliasemassa valmiiksi ladattuna. Se että tykillä ei sen miehistöstä ollut ketään yöllä vartiossa, vaikka konetykki sijaitsi ainoastaan 60 metrin päässä majakkarakennuksesta, on laskettava liiallisen huolettomuuden tiliin. Voidaan myös aiheellisesti olettaa, että tykkiä oli tarkoitus käyttää ainoastaan ilmatorjuntaan. Konekiväärit olivat valmiiksi ladattuina sijoitettu majakan kellarikerrokseen, kuten edellä on mainittu. Konekiväärien miehistö nukkui kolmannessa kerroksessa.

4. Majakan tornissa oli tapahtumahetkellä vartiossa tykkimies Ryhänen. Saaren rannalla oli vartiossa korpraali Nystrand, joka taistelun alkaessa kaatui. Tykkimies Ryhänen kertoo, että hän alussa, kun hän ensimmäisen kerran näki kauempaa yhden aluksen, luuli sitä saksalaiseksi raivaajaksi. Näitä oli liikkunut useina edeltävinä öinä Bengtskärin vesillä. Tykkimiehen näkemä alus oli erehdyttävästi muistuttanut aikaisemmin nähtyjä saksalaisia raivaajia. Luullen aluksia saksalaisiksi, ei tykkimies Ryhänen suorittanut hälytystä nähdessään ne ensimmäisen kerran pidemmän matkan päästä. Ensimmäisen havainnon jälkeen alus hävisi sumuun, jota oli alkanut vähitellen muodostua yhä enemmän.

- Kun hän seuraavalla kerralla havaitsi, että jotain oli tekeillä, tapahtui se silloin, kun hän sumun lävitse aivan rannan läheisyydessä näki keulavaahdon kahdesta lähestyvästä aluksesta. Lisäksi tykkimies Ryhänen kuuli myös hyvin heikon moottoriäänen. Miltei välittömästä tämän jälkeen ennen kuin tykkimies Ryhänen kerkesi kunnolla reagoimaan, havaitsi hän miten veneet juuri sillä hetkellä laskivat joukkoja rantaan. Tällöin hän suoritti hälytyksen. Rannalla olevan vartiomiehen korpraali Nystrandin ei tykkimies Ryhänen kuullut suorittavan hälytystä ennen häntä. Samaa sanoo myös luutnantti Luther. Nystrand löydettiin taistelun jälkeen kaatuneena vartiopaikaltansa. Tykkimies Ryhäsen laiminlyönnin vuoksi ei ole toistaiseksi ryhdytty minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Olen nimittäin katsonut, että syy laiminlyöntiin oli varsin inhimillinen, kun hän ei suorittanut hälytystä ensimmäisellä kerralla luullessaan näkemäänsä alusta saksalaiseksi raivaajaksi.

- Tässä suhteessa on syytä muistaa, ettei saksalaisten miinanraivaajien liikehtimisestä milloinkaan ole tullut ennakkoilmoitusta sen enempää Örön linnakkeelle kuin Bengtskärillekään. Itse taistelun aikana tykkimies Ryhänen toimi erittäin urhoollisesta ja ripeällä tavalla niin luutnantti Lutherin kuin luutnantti Kaikkosenkin ilmoituksen mukaan. Olen katsonut että tykkimies Ryhäsen urhoollinen ja kuolemaa halveksuva toiminta saaren puolustamisessa ja venäläisten takaisin lyömisessä on kuitannut sen, mikä on hänen erehtymisensä syyksi katsottava. Taistelun aikana tykkimies Ryhänen haavoittui varsin vaikeasti kranaatinsirpaleesta ja makaa nyt Paimion sairaalassa yhdessä luutnantti Lutherin kanssa.

5. Saaren hälytyksen järjestämisestä on jo mainittu edellä kohdassa kaksi.

6. Etenkin alkuvaiheessa oli lohkon esikunta kiinteässä radioyhteydessä Bengtskäriin, jossa alikersantti Ryyppö antoi jatkuvasti hyvin seikkaperäisen raportin kaikista taistelun eri pikkuvaiheistakin. Näitä tietoja välitti alikersantti Ryyppöselle majakan tornissa oleva vartiomies, osaston johtaja sekä muut taisteluun osallistuvat miehet. Ilmoituksen olivat kuitenkin hyvin ristiriitaisia, koska tilanne saaressa oli pimeyden ja yllätyksen vuoksi sangen sekava ja ilmoitukset perustuivat osittain yksittäisten miesten tilanteen arviointiin.

- Tilanne saaressa vaikutti sangen lupaavalta heti sen jälkeen, kun venäläisten alukset vetäytyivät Örön avattua tulen. Lisäksi apua oli Osasto Auvisen muodossa jo tulossa. Joka tapauksessa antoi kapteeni Lempiäinen käskystäni valmiuskäskyn iskukomppanialle noin kello 01:50 – 02:00. Täsmällistä aikaa ei missään ole muistiin merkittynä, mutta arvelen aikamäärän edellä mainituksi perustuen luutnantti Kaikkosen ilmoitukseen, jossa hän mainitsi, että ryhmän aseet ja varusteet oli siirretty veneisiin ja miehet palasivat rannasta majoituspaikkaansa, jossa joutuivat odottamaan noin 10 – 15 minuuttia ennen kuin lähtökäsky saapui.

7. Majakkarakennuksen ulkopuolelle jääneestä ja häiriön saaneesta konekivääristä on jo edellä mainittu. Madsen-konetykki jäi joksikin aikaa venäläisten käsiin, mutta venäläiset eivät voineet käyttää sitä ammuksien puutteen vuoksi. Ammusten puute johtui siitä, että kesken kiivainta taistelua alikersantti Nurmi yhdessä tykkimies Virtasen kanssa ryntäsi ulos piiritetystä majakkarakennuksesta juosten Madsenille. Päästyään konetykin luokse avasivat he sillä murhaavan tulituksen erästä juuri rantaan saapuvaa maihinnousuvenettä vastaan. Ammuttuaan loppuun Madsenin lippaat, juoksivat molemmat miehet rantaan, heittivät liiat vaatteet pois ja uivat lähes 2,5 kilometrin päässä sijaitsevalla Dömmaskärille. Täältä he palasivat Bengtskärille omien maihinnousujoukkojen kanssa osallistuen edelleen taisteluun.

8. Mitä kapteeni Lauramolle antamaani käskyyn tulee lähettää myös Öröstä apujoukkoja Bengtskäriin, annettiin käsky tästä heti iskukomppanialle annetun käskyn jälkeen. Tämän käskyn tarkoituksenmukaisuutta kyllä epäiltiin seuraavista syistä. Örön torjuntakomppaniassa ei vanhempaa sotakokemusta omaavaa ainesta enää ollut, sen jälkeen kun iskukomppanioihin valitut miehet oli useampien vaihtojen kautta irrotettu. Linnakkeen tykistö, tulenjohto- ja viestielimet olivat taisteluun sidottuja. Niin oli asianlaita myös ilmatorjunnan osalta, koska oli odotettavissa venäläisten lentotoimintaa. Olin itse jo ryhtynyt aamun sarastaessa omien lentokoneiden hankintaan. Konekiväärit olivat torjunta-asemissa. Linnakkeen oma moottorivenetilanne oli huono, joten vene oli saatava lainaksi laivaston raivausosastolta, joka oli sijoitettu linnakkeelle.

- Päätin kuitenkin siirtää joukkueen kaiken varalta valmiusasemaan Kuggskäriin, jonne oli puhelinyhteys. Jos tilanne ei tämän joukkueen käyttöä vaatisi, olisi se kuitenkin erittäin hyvä harjoittelutilaisuus. Toimenpide osoittautuikin sitten myöhemmin hyvin onnistuneeksi, koska Osasto Backlund ja Osasto Kaikkonen maihinnousussa tukivat tuntuvasti toisiaan hajottaen venäläisten voimat ja tarkkaavaisuuden. Tämä vähensi varmasti omia menetyksiä.

- Örön linnakkeen päällikön kapteeni Lauramon käsityksen mukaan ei irrottautumisessa olisi ollut turhaa viivytystä olosuhteet huomioon ottaen, sillä miehet olivat majoitettu noin 2 kilometrin päähän laiturista. Joukot oli lisäksi varustettava ja aseistettava tulevaa tehtävää varten. Ilmatorjuntamiehiltä oli saatava kypärät, koska näitä ei kaikilla ollut. Lisäksi miehistöä oli jonkin verran vaihdettava, pelastusliivit hankittava eri veneistä sekä tuotava konekiväärit eri asemista ja asennettava kuljetuksaluksiin.

9. Vaikkakin tilanne alussa oli hyvin sekava, päätin siirtää apujoukot heti ajanhukkaa välttäen niin eteen kuin mahdollista, kuitenkin niin, ettei nämä joukot joutuisi pois käsistäni. Maihinnousua tukemaan oli tarkoituksenani käyttää sekä laivasto- että ilmavoimia, sillä käytettävissäni oli huono ja tähän tarkoitukseen sopimaton venekalusto. Tämän takia siirsin Osasto Backlundin Kuggskäriin, minne oli puhelinyhteys ja Osasto Kaikkosen Klovaskär - Ljusskär maastoon, missä siellä olevalla merivartioasemalla oli radio. Tämä radio oli aika ajoin ollut epäkunnossa, jonka takia varmistin tämän yhteyden siirtämällä viestiveneen Granholmiin, jossa oli lähin puhelin.

- Osasto Kaikkosen siirtyminen oli hidas, koska hän joutui vähän väliä hinaamaan jotain venettä konevian vuoksi. Tämä huolimatta siitä, että iskuosastoille oli pyritty järjestämään lohkon parhaimmat veneet. Siirtymisen aikana, meni Ljusskärin radio lopullisesti epäkuntoon, joten Bengtskärin siirtymiskäsky lähetettiin puhelimella Granholmiin ja sieltä edelleen veneellä Klovaskäriin.

10. Mitä huomautukseen luutnantti Kaikkosen johtaman iskuosaston huonon taistelukurin suhteen tulee, selvittänee maihinnousun tapahtuessa vallinnutta tilannetta seuraava luutnantti Kaikkosen antama taistelukuvaus:

- ”Saavuimme maihin ainoaan sellaiseen kohtaan saaren kaakkoisrannalla, jonne venäläiset eivät voineet tulittaa. Kun maihinnoustuamme lähdimme etenemään rantaviivaa pitkin tykkivene Hämeenmaan konekivääriryhmää päin, onnistui minun alikersantti Nupnaun kanssa siirtyä niin nopeasti seuraavaan kuolleeseen kulmaan, että säilyimme vahingoittumatta, mutta meitä seuranneista miehistä kaatui yksi heti ja kolme haavoittui pahasti venäläisten avatessa tulen pikakiväärillä pesäkkeestä, jota emme nähneet. Tämä pysähdytti osastomme etenemisen. Käskin kersantti Wikmanin tiedustella etenemismahdollisuuksia saaren etelärantaa pitkin. Kersantti Wikmanin onnistuikin aivan vesirajaa pitkin ryömiä eteenpäin noin 15 metriä, mutta hän huomasi, että rantaviiva loppui niemen kärkeen, jonka kautta ei päässyt etenemään.

- Kersantti Wikman on mitä ilmeisimmin ryöminyt kuvassa keskellä näkyvää niemeä oikealle (kohden etelää). Kuten kuvasta näkyy niin niemi loppuu keskelle merta ja sitä kautta ei kovin helposti ole päässyt etenemään.

- Hän yritti ryömimällä päästä takaisin, mutta venäläisten kauempana oleva pikakivääri oli kuitenkin jo huomannut hänet ja ampui niin tarkkaa tulta, että kersantti Wikmanin oli mahdotonta ryömiä takaisin ryhmänsä luokse. Kun hän kokeeksi kiväärinperän päässä työnsi hieman kypäräänsä eteenpäin, tuli siihen heti useita pikakiväärisuihkun osumia. Kun olin saanut yhteyden tykkivene Hämeenmaan konekivääriryhmään, ilmoitti ryhmän johtaja minulle lähinnä rantaviivaa olevien vihollispesäkkeiden paikat. Käsikranaattien avulla karkotimme venäläiset näistä asemista. Koska käytimme etupäässä ranskalaisia munakäsikranaatteja, joiden sirpalevaikutus osoittautui valitettavan pieneksi, emme voineet kuitenkaan koskaan olla varmat missä kivenkolossa olevat venäläiset olivat kaatuneet ja missä oli vielä taistelukuntoisia venäläisiä."

- Kuten edellä olevasta luutnantti Kaikkosen kuvauksesta käy ilmi, oli venäläisten vastarinta sitkeätä ja sen tuli erittäin kiivasta maihinnousuosastoamme vastaan. Heti alusta taistelu muodostui todelliseksi kamppailuksi mies miestä vastaan. Vaikka lohkon taistelukertomuksessa luutnantti Kaikkosen ilmoitukseen perustunut maininta sanookin, että osa miehistä ei seurannut, kun hän kello 09:00 komensi osastonsa etenemään rantaviivalta majakkarakennukseen, ei se perustunut siihen, että taistelukuri olisi ollut huono.

- Venäläisten tuli oli yhä edelleen niin ankaraa, ettei osa miehistä kerta kaikkiaan päässyt seuraamaan. Tiedusteltuani tätä asiaa jälkikäteen yksityiskohtaisemmin luutnantti Kaikkoselta, on hän selostanut tarkoittaneensa tällä taistelukertomuksen maininnalla juuri sitä, että ankara tuli esti osaa miehistä seuraamasta häntä eteenpäin. Osan paikoilleen jääminen johtui luutnantti Kaikkosen mukaan tietenkin myös siitä, että miehet olivat ensikertalaisia, joiden rohkeus petti tässä suoranaista käsikähmää muistuttavassa kiivaassa ja katkerassa taistelussa.

11. Mitä nallittamattomiin suomalaisiin käsikranaatteihin tulee, ovat sekä luutnantit Luther ja Kaikkonen että monet muut ilmoittaneet, että kaikki käsikranaatit ovat olleet nallitetut. Taistelun aikana ja sen jälkeen löydetyt nallittamattomat käsikranaatit todistavat kuitenkin, että joukkoon oli päässyt pujahtamaan muutamia nallittamattomia kappaleita.

12. Kello 14:00 Madsen-konetykki ei voinut ampua venäläisten aluksia siitä syystä, että se oli ilman ammuksia venäläisten puolella saarta. Konetykki saatiin takaisin vasta kello 18:00, jolloin venäläiset tykin lähettyvillä antautuivat.

13. Viimeiseksi asetetussa kysymyksessä minulta tiedustellaan, miksi en määrännyt vanhempia ja korkeampia upseereita edellä mainittujen osastojen johtoon, vaan sen sijaan laitoin iskukomppanian maihinnousuosaston johtoon ”nuoria ja sotakokemusta vailla” olevia upseereita. Mitä luutnantti Kaikkoseen tulee, taisteli hän edellisen sodan Laatokan pohjoispuolella, ollen sodan alusta loppuun saakka etulinjoilla. Tällä perusteella lienee hänellä paremmat sotakokemukset kuin monella muulla. Vänrikki Langhoff ei sen sijaan viime sodassa toiminut rintamalla eikä hänellä siis ollut tätä ennen varsinaista taistelukokemusta. Kuitenkin vastaavat niin Langhoff kuin Kaikkonenkin täysin niitä moraalisia ja fyysisiä ominaisuuksia, jotka Merivoimien esikunta on asettanut vaatimuksiksi valittaessa johtajia ja miehistöä perustettaviin iskukomppanioihin. Kuten sanottua, olin juuri näitä vaatimuksia silmälläpitäen valinnut nämä molemmat nuoret ja reippaat upseerit joukkueen johtajiksi 4.Rannikkoiskukomppaniaan. Heidän molempien Bengtskärissä osoittama rohkeus ja neuvokkuus todistivat valintani tässä suhteessa osuneen aivan oikeaan.

- Lopuksi pyydän omana mielipiteenäni lausua seuraavaa:

- Luutnantti Lutherin syyksi on tietenkin luettava se, ettei saaren vartiopalvelusta ja taisteluvalmiutta oltu järjestetty niin tehokkaaksi kuin se näin tärkeällä ja venäläisiä lähellä olevalla paikalla olisi pitänyt olla. Suurin huolettomuuden tilille luettava virhe on tässä suhteessa se, että Madsen-konetykki oli ilman vartiomiestä. Se että venäläiset pääsivät yllättäen rantaan saakka ennen kuin hälytys suoritettiin, ei johdu yksinomaan heikosta vartiopalveluksesta. Jos majakan tornissa ollut vartiomies olisi suorittanut heti hälytyksen, kun hän ensimmäisen kerran näki aluksen kaukana merellä, olisi aseet ja taisteluasemat ehditty miehittää ajoissa.

- Vartiomiehen kohtalokas erehdys on kuitenkin katsottava johtuneen siitä, ettei vartiomiehille oltu annettu kyllin tarkkoja, yksityiskohtaisia ja ankaria vartio-ohjeita. Vartiointi oli kyllä aivan riittävä, mutta tarkemmat ohjeet uupuivat. Jos kuitenkin lähdetään siitä, että venäläiset olivat kerta kaikkiaan päässet yllättämään, ei vartioaseman toiminnasta taistelun alkamisen jälkeen ole muuta sanottavaa, kuin pelkkää hyvää. Rohkealla ja päättäväisellä tavalla ryhtyi miehistö taistelemaan päällikkönsä johdolla venäläisiä vastaan mitä vaikeimmissa olosuhteissa. Jos Bengtskärin useita tunteja kestäneen taistelun kulkua ja sen eri vaiheita halutaan tarkastella todella oikeudenmukaisella tavalla ja ilman ennakkoluuloja sitä taustaa vasten, jossa se käytiin, luulisi ettei loppuarvostelu taistelusta voi olla muu kuin täysi ja ehdoton tunnustus.

- Jos haluamme ottaa huomioon sen tosiseikan, että kysymyksessä on kallioinen ja pieni ulkosaari lähes 14 kilometrin päässä lähimmästä omasta tukikohdasta, jonne ylivoimaiset venäläiset joukot ovat pimeällä ja sumuisessa kelissä onnistuneet yllättäen nousemaan maihin. Tämän jälkeen ovat hyökkääjät pakottaneet puolustajat vetäytymään ensiksi majakkarakennuksen suojiin ja tämän jälkeen saaresta on käyty monituntista katkeraa ja hellittämätöntä taistelua mies miestä vastaan. Ei luulisi että kenenkään mielestä löytyy mitään muuta kuin ihailua näitä tosiseikkoja ajatellessa. Sankariteot, sellaiset kuin luutnantti Lutherin, luutnantti Kaikkosen, vänrikki Langhoffin, alikersantti Nurmen ja monen muun teot antavat aihetta ihailulle.

- Luutnantti Luther vielä kolmasti haavoittuneenakin parhaansa mukaan koetti johtaa miestensä toimintaa ja oman tykistön tulta. Luutnantti Kaikkonen ja vänrikki Langhoff askel askeleelta etenivät pistoolein ja käsikranaatein aseistautuneina kohden majakkaa, raivaten tien itselleen ja miehilleen vaikeassa kalliomaastossa. Alikersantti Nurmi yhdessä tykkimies Virtasen kanssa syöksyi ulos konetykin luokse.

- Nämä kaikki ovat laadultaan niin kauniita suorituksia, että niiden perusteella pitäisi voida antaa anteeksi aikaisemmin tehdyt virheet ja erehdykset. Lohkon komentajana voin vakuuttaa, että jokainen upseeri, aliupseeri ja mies, joka tavalla tai toisella osallistui Bengtskärin taisteluun, täytti velvollisuutensa mitä parhaimmin.

- Taistelun kunniakas, vaikkakin raskain uhrein saavutettu lopputulos kohotti suuresti lohkon henkilökunnan taistelu- ja toimintahalua ja luottamusta omiin voimiin. Usko, että tälle suoritukselle on muuallakin annettu tunnustusta ja kiitosta, on aina tähän asti kannustanut jokaista yrittämään kaikkensa. Nyt toimeenpannut tutkimukset ja selvittelyt tehtyjen virheiden johdosta ovat olleet omiaan masentamaan mieliä, eräissä tapauksissa hyvinkin suuresti.

Majuri Moring

- Sota-arkistosta löytyy lisäksi yksittäisten miesten kuulustelupöytäkirjoja koskien majakan merkinantolaitteiden vaurioitumista ennen taistelua. Laitteiden vauriot huomattiin vasta taistelun jälkeen, josta syystä tutkimukset laiminlyönneistä aloitettiin. Majuri Moringin viittaus toimeenpannuista tutkimuksista ja selvittelyista ilmeisesti myös viittaa kuulusteluihin koskien merkiantolaitteiden toimimattomuutta ja miksi asiasta ei ilmoitettu eteenpäin. Jos Bengtskärin taistelulle ei heti taistelun jälkeen juuri arvoa annettu, on taistelun merkitys kuitenkin tunnustettu myöhempien sukupolvien toimesta.

- Bengtskärin taistelu 26.7.1941. Tämä taulu on kunnian osoitus niille miehille, jotka urheudellaan löivät ylivoimaisen hyökkääjän takaisin.

- Suomalaisten tappiot Bengtskärin taistelussa olivat 32 kaatunutta ja 45 haavoittunutta. Tämä luku sisältää niin saarella kuin veneissä kaatuneet miehet. Kun lukuun lisätään 27.07.1941 kaatuneet ja haavoittuneet miehet, niin suomalaiset kokonaistappiot taistelussa olivat 43 kaatunutta ja 63 haavoittunutta.

- Bengtskärin kappelissa oleva muistolaatta taistelussa kaatuneille.

- Venäläisten osastosta kaatui noin 36 - 60 miestä. Bengtskärin saarelta löydettiin 36 kaatuneen venäläisen sotilaan ruumiit, mutta venäläisille on koitunut menetyksiä myös taisteluun osaan ottaneilla aluksilla. Lisäksi ainakin yksi venäläisten lentokone ammuttiin alas. Merellä sekä Bengtskärin saarella jäi lisäksi 28 miestä vangiksi, joista 17 oli haavoittuneita. Venäläisten osastoa johtanut yliluutnantti kaatui taistelun aikana.

- Bengtskärin majakkarakennukseen kiinnitetty muistolaatta niille venäläisille, jotka kaatuivat taistelussa.

- Taistelussa kaatuneet venäläiset haudattiin Örön saarelle sekä Dragsfjärdin hautausmaalle. Dragsfjärdin hautausmaan ortodoksiselta puolelta löytyy edelleen hauta, jossa makaa kaksi tuntematonta venäläistä sotilasta. Heidät on haudattu Dragsfjärdiin taistelun jälkeen. Hautakivi on pystytetty 50-luvulla.

- Dragsfjärdin hautausmaalle on haudattuna kaksi Bengtskärissä kaatunutta tuntematonta venäläistä sotilasta. Hautakivessä lukee seuraava teksti venäjäksi, suomeksi ja ruotsiksi: "Tässä on haudattuna 2 tuntematonta sotilasta SNTL".