[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

604 & 605

 

TAISTELUT HORSÖNIN SAARIRYHMÄSSÄ, OSA VI

(Hankoniemi toisessa maailmansodassa, Niilo Lappalainen) 

10. heinäkuuta 1941 - 3 .syyskuuta 1941

- Venäläisten evakuoitua Tallinna saksalaisten lähestyessä, heräsi epäilys että venäläiset saattavat myös mahdollisesti evakuoida Hangon. Tämän vuoksi Hangon ryhmä määräsi tiedusteluhyökkäyksiä suoritettavaksi tärkeimmillä alueilla. Yksi näistä tärkeistä alueista oli Gunnarsholmenin saari. Tehtävänä oli tuhota saarella olevat linnoitteet, ottaa vankeja ja miinoittaa koko saari. 2. Iskukomppania 4. Rannikkopataljoonasta luutnantti Rammströmin komennossa määrättiin tehtävään. Komppanian tueksi oli määrätty 15. Kevyt Patteristo ja lääkintämiehiä. Koko hyökkäystä johti kapteeni H. Karas.

- Hieman ennen kuin hyökkäyksen oli määrä alkaa, hyökkäyksen tavoitteita laajennettiin ja nyt joukkojen oli määrä jatkaa hyökkäystä Stackörnin ja Horsönin saarille. Lisäksi saaret tuli miehittää jos mahdollista.

- Hyökkäys alkoi illalla 2. syyskuuta. Tykistö ampui hyökkäyksen kohteena oleviin saariin sekä lähistöllä sijainneisiin saariin. Lisäksi venäläisten asemat Hankoniemellä joutuivat tykistötulen alle. Panssarilaiva Väinämöinen osallistui myös alustavaan tykistöiskuun. Hyökkäystä johti kaksi pataljoonaa 11. Rajajääkärikomppaniasta. Huolimatta kiivaasta konekivääritulituksesta, joukot onnistuivat nousemaan maihin Gunnarsholmenissa ilman tappioita. Keskiyön tietämillä kapteeni Karas siirtyi saareen ja hieman tämän jälkeen kaksi joukkuetta saapui vahvistuksiksi. Suomalaiset joukot aloittivat etenemisen tiheämetsäisessä saaressa ja pääsivät puoleen väliin saarta. Täällä heidät pysäytti konekivääripesäke. Hangon ryhmän komentaja antoi joukoille luvan vetäytyä.

604 & 605, Kuva 1

- Korsujen jäänteet jotka esitellään tällä sivulla, sijaitsevat sangen kaukana paikasta johon rakenteet 604 ja 605 on merkitty linnoituskarttaan. Kumpaakaan rakennetta ei löydy siltä alueelta mihin ne on merkitty kartalla. Sen vuoksi olettaisin, että tämä sangen suuri korsujen keskittymä on korvannut kyseiset kaksi rakennetta. Jäänteiden lukumäärän perusteella alueelle on mahtunut ainakin kuudenkymmenen miehen majoitustilat, jotka on rakenteiden 604 ja 605 yhteenlaskettu majoituskapasiteetti. Korsujen jäänteet löytyvät rakenteiden 604 ja 605 pohjoispuolella olevan suoalueen pohjoispuolelta.

604 & 605, Kuva 2

- Yksi isoimmista ja parhaiten säilyneistä korsun jäänteistä.

604 & 605, Kuva 3

- Samainen jäänne nähtynä sisäänkäynniltä.

604 & 605, Kuva 4

- Osan korsujen jäänteistä on kasvillisuus vallannut. Yllä olevassa kuvassa on kuitenkin sisäänkäynti näkyvissä, joka johtaa kallion vieressä olevaan kuoppaan.

604 & 605, Kuva 5

- Rakenteessa käytettyjä kiviä lojuu jäänteen pohjalla.

604 & 605, Kuva 6

- Pienempiä jäänteitä on alueella lukemattomia.

604 & 605, Kuva 7

- Isohkon korsun jäänteen on kasvillisuus peittänyt alleen.

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela