TYKISTÖ TAISTELUSSA, OSA I

(Hankoniemi toisessa maailmansodassa, Niilo Lappalainen) 

Kesäkuu 1941 – Joulukuu 1941

- Koska rintamalinja ei juuri liikkunut Hankoniemellä, oli tykistö käytössä lähes jatkuvasti. Suomalaisten tykistö ampui joka päivä yrittäen pehmittää venäläiset antautumaan. Tilannetta kuvaa hyvin se, että jokaiselle patteristolle oli annettu minimäärä ammuksia, jotka sen oli ammuttava päivän aikana. Minimimäärä oli vähintään 150 ammusta päivässä. Lokakuun 6. päivänä tätä vaatimusta kuitenkin väljennettiin hieman ja tykistön käskettiin ampua ainoastaan kohteita, jotka liittyivät toimintaan venäläisten puolella. Marraskuun 23. päivästä eteenpäin tykistö saattoi jälleen ampua kellon ympäri kohteita, joita se piti tärkeänä. Tilanne oli täysin erilainen kuin Talvisodassa, jossa tykistö ei voinut ampua tehokkaasti ammuspulan vuoksi.

- Niinä harvoina hetkinä jolloin tykistö ei ampunut, pohtivat jalkaväkimiehet, että nukkuuko tykistö kun eivät ne ammu? Yhteistyö jalkaväen ja tykistön kesken oli heikkoa. Jalkaväki ei juuri ymmärtänyt tykistön merkitystä ja joskus jopa tykistön viestiyhteyksiä katkottiin.

- Venäläisten tykistö ampui myös paljon ja tehokkaasti. Vaikka suomalaisten patteristoja siirrettiin usein, löysi venäläisten tykistö patterit hyvinkin nopeasti ja näin suomalaisten patterit olivat jälleen tykistötulen alla. Venäläisten tykistön selkärangan muodostivat 305mm rautatietykit, jotka kuuluivat 9. Patteriin. Nämä massiivisen kokoiset tykit ampuivat yhteensä 591 laukasta. Kohteina olivat muun muassa Skogby, Tammisaari, Karjaa ja Bengtskär.

- Itse majoituskorsun jäänteet eivät ole juuri minkään näköiset. Tarkkasilmäinenkin erottaa rakenteen muodot vain heikosti.

- Muutamia kiviä joita on käytetty rakentamisessa löytyy rakenteen reunoilta. Paljon mielenkiintoisempaa on se mitä löysimme rakenteen jäänteen vierestä.

- Nämä oli aseteltu korsun jäänteen viereen aivan kuin joku olisi juuri tulossa viemään näitä pois.

- Osittain räjähtäneitä tykistönkranaatteja lojui korsun jäänteen vieressä.

- Kaikki kranaatit olivat pahoin ruostuneet.

- Kaikki ammukset olivat käytettyjä eli ne oli ammuttu, mutta räjähdys on ollut vain osittainen.

- Käpy antaa jotain osviittaa ammusten koosta.

- Kun katsoo miten ammukset on aseteltu, on luultavaa, että nämä ovat olleet täällä viimeiset kuusikymmentä vuotta. Joukkojen on varmasti ollut tarkoitus ottaa nämä mukaansa lähtiessään alueelta.

- Venäläisten asemista löytyneitä ammuksia joulukuussa 1941. (Kuva: N. Helander. Julkaistu 1942 kirjassa Kampen om Hangö)

- Kranaattien vieressä oli ruosteisia osia itse kranaateista.

- Nämä oli koottu keoksi kannon päälle.

- Lähikuva yhdestä täysin ruosteisesta osasta.

- Lisää...

- Lähistöllä lojui myös pala merimiinasta.

- Luoti näyttää lävistäneen paksun rautakuoren.

- A907.

- Yllä olevat löydöt ilmoitettiin puolustusvoimille, jotka raivasivat alueen toukokuun 2006 alussa. Hankoniemen alueella ei ole kovin viisasta ruveta kaivelemaan metallinpalasia maasta matkamuistoksi. Sota tällä alueella ei tässä mielessä ole vielä ohitse...