YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY, N.O. 34, OSA III

(Kunniamme päivät - Suomen sota 1939 – 1940 kuvina ja päämajan tilannetiedotuksina)

14. maaliskuuta 1940

- Huolimatta kaikesta uljuudesta ja uhrimielestä hallituksen on täytynyt tehdä rauha ankarin ehdoin, mikä kuitenkin on selitettävissä. Armeijamme oli pieni, reservit ja kaaderit riittämättömät. Emme olleet varustautuneet sotaan suurvaltaa vastaan. Urhoollisten sotilaittemme puolustaessa rajojamme oli ylivoimaisin ponnistuksin hankittava mitä puuttui, rakennettava puolustuslinjoja, joita ei ollut, koetettava saada apua, jota ei tullut. Oli hankittava aseita ja varusteita aikana, jolloin kaikki maat kuumeisesti varustautuivat myrskyä vastaan, joka nyt vyöryy yli maailman. Teidän sankaritekonne ovat herättäneet ihailua koko maailmassa, mutta kolme ja puoli kuukautta kestäneen sodan jälkeen olemme edelleen melkein yksin. Emme ole saaneet enempää ulkomaista apua kuin kaksi tykistöllä ja lentokoneilla vahvistettua pataljoonaa rintamillemme, joilla omat miehemme taistellen yötä päivää ilman vaihdon mahdollisuutta ovat saaneet ottaa vastaan aina uusien vihollismuodostelmien hyökkäykset ponnistaen ruumiilliset ja henkiset voimansa rajattomiin asti. 

- Kun tämän sodan historia kerran kirjoitetaan, on maailma näkevä, mitä urotöitä te olette suorittaneet. Ilman sitä aulista apua, jota Ruotsi ja Länsivallat ovat meille aseiden ja varusteiden muodossa antaneet, meidän olisi ollut mahdotonta näin kauan taistella vihollisen lukemattomia tykkejä, hyökkäysvaunuja ja lentokoneita vastaan.

- Valitettavasti ei sitä suurenmoista avun lupausta, jonka Länsivallat meille antoivat, voitu toteuttaa, kun naapurimme, itsestään huolehtien, kielsivät joukoilta läpikulkuoikeuden.

Mannerheim

- Rakenteen 600 olisi pitänyt olla majoitusbunkkeri/korsu, joka olisi kyennyt majoittamaan kaksikymmentä miestä. Tällaista rakennetta ei kuitenkaan alueelta löydy. Kuitenkin kuvan kaltainen ilmeisesti luonnon muovaama painanne löytyy. Painanne noudattaa korsun jäänteiden muotoa ja löytyy alueen päätien varrelta.

- Kysymysmerkiksi kuitenkin jää onko kuvassa rakenteen 600 jäänne vai ei. Kuopan muoto sopisi muiden korsun jäänteiden muotoon.

- Näkymä läheisiltä kallioilta. Kuvan oikeassa laidassa on Björkvikin niemi, jossa sijaitsevat rakenteet 401, 402 ja 420. Etsiessämme Vestervikin alueen rakenteita tajusin viimein miksi venäläiset olivat niin tyytymättömiä vuokra-alueeseensa. Näiltä kallioilta ei suomalaisilla joukoilla ole juuri ollut vaikeuksia tähystää Hankoniemeä. Hankoniemi on näkyvissä täältä jopa paljaalla silmällä. Kiikarien ja muiden tähystysvälineiden käyttö aiheuttaa sen, että kyseessä oli sangen surkea tukikohta, joka oli vihollisen jatkuvan tähystyksen alaisena.