[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

471

 

VENÄLÄISET JA MINÄ NÄEMME TOISTEMME IDYLLIT, OSA I

(Hanko saarettuna, toimittanut Pelle Lindholm) 

Kesäkuu 1941 - Elokuu 1941

- Mannerrintaman vähäinen leveys ja syvyys antavat sodallemme ihmeellisen epätodellisuuden leiman. Eilen nousi muuan sotamies polkupyörälleen muutamien satojen metrien päässä siitä etuvartiopaikasta, jonka hän juuri oli jättänyt lähteäkseen lomalle. Kranaatti iski jonkin matkan päähän hänen eteensä, toinen samanaikaisesti hänen taaksensa.

- Hän sinkoutui parikymmentä metriä halki ilman ja putosi vahingoittumattomana metsään, tuli takaisin tielle, nousi jälleen pyörälleen, joka niin ikään oli säilynyt ehyenä, ja oli parin tunnin kuluttua kaikessa rauhassa kotonaan.

- Toissapäivänä sai eräs linjoilla oleva korsu täysosuman. Neljä miestä kuoli, kaksi haavoittui. Neljä tuntia myöhemmin istui eräs tämän tapauksen todistajista kaikessa rauhassa eräässä pääkaupunkilaisessa ravintolassa.

- Ajan pyörällä suoraan eräästä etuvartiosta siihen paikkaan, missä kirjoitan näitä rivejä. Matka vie puolen tunnin ajan. Paikka sijaitsee tiettävästi sotatoimialueella. Haagan - ja Munkkiniementiet (käypä nimitys järeistä kranaateista) jyrisevät pääni ylitse liikenneaikoina ja sekä venäläisillä että minulla on välkkyvän selän yli näköala toistemme alueille. Mutta olinpaikkani on liian vähäpätöinen kelvatakseen maaliksi heidän kallisarvoisille laukauksilleen eikä minulla puolestani ole tykkiä, jolla ampuisin heitä (lisäksi venäläisten puolella palaa juuri parhaillaan).

TK - Laurin Zilliacus

471, Kuva 1

- Rakenne 471 löytyy osittain alueelta. Yllä olevassa kuvassa on selkeä korsun jäänne, mutta jälkeäkään konekivääribunkkerista ei alueelta löydy. Rakenne on menettänyt sen verran paljon muotoansa vuosien kuluessa, että on mahdotonta sanoa onko kyseessä ollut konekiväärikorsu. Sijaintinsa ja mahdollisen ampumasuunnan puolesta kyseessä on hyvinkin saattanut olla konekiväärikorsu tai pesäke. Rakenne on suunnattu kohden Storönin rantaa ja konekivääri tässä kohtaa olisi kyennyt ampumaan sivustatulta kohden hyökkäävää vihollista. 

471, Kuva 2

- Näkymä viereiseltä kalliolta kohden Bengtsår Prästönin saarta, joka erottuu juuri ja juuri sumun seasta.

471, Kuva 3

- Näkymä Storönin rantaan kesällä.

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela