HANGON RYHMÄN PÄIVÄKÄSKY N.O. 7, OSA I

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

6. huhtikuuta 1942

- Vuosisataisen vihollisen Suomea vastaan Hankoniemen kautta suunnitteleman iskun torjumiseksi muodostettiin 13.6.1941 Hangon ryhmä. Tilanteen kehittyessä vaadittiin idässä voimia lisää. Kenttäarmeijan joukkoja jouduttiin silloin irrottamaan myöskin Hangon rintamalta. Tämä taasen puolestaan aiheutti Hangon ryhmän uudelleen muodostamisen 16.7 – 17.7.1941. Johtajat ja joukot vaihtuivat. Vastuu Hangon rintamasta jäi tällöin suurelta osalta eri rannikkoprikaateista kootuille merivoimien joukoille. Hiukan myöhemmin 26.8.1941 Hangon ryhmä uskottiin minun johtooni. Pitkin kesää ja syksyä käytiin jatkuvasti jokapäiväistä puolustustaistelua. Voimien vähyyden ja säästämisen takia ei voitu ryhtyä suoranaiseen hyökkäykseen ylivoimaista vihollista ja sen lujia varustuksia vastaan. Tästä huolimatta käytiin Hangon rintamalla jokapäiväisen tykistö- ja jalkaväkiaseiden tulen ohella useita erillisiä, sangen raivokkaita saaristotaisteluita. Moni urhea Hangon ryhmän mies uhrasi nuoren henkensä näissä taisteluissa.

- Joukkojemme sitkeän, vihollista jatkuvasti lamaannuttavan painostuksen ansiosta, poliittisen ja strategisen tilanteen muuttuessa viholliselle jatkuvasti yhä epäedullisemmaksi sekä lähestyvän talven, hänen hiihtoon ja talvitoimintaan vähemmän tottuneille joukoilleen aiheuttaman epäedullisemman tilanteen johdosta, katsoi vihollinen lopulta parhaaksi tyhjentää Hangon vuokra-alue. Runsaista miinoituksista ja ansoista huolimatta oli koko vuokra-alue joukkojemme miehittämä 4.12.1941 iltaan mennessä, ja saman päivän aamusta alkaen on Hangossa jälleen hulmunnut Suomen lippu.

- Taistelujen päätyttyä alkoi sitten Hangon ryhmän supistaminen. Joukkoja kotiutettiin tai niitä siirrettiin muualle. Tähteistä muodostettiin uusia osastoja. Jäljelle jääneiden tehtäväksi tuli Hangon alueen varmistus ja vihollisen asettamien miinoitusten ja ansoitusten poisto, sotasaaliin keräys sekä sodan hävitysten ennalleen korjaaminen. Näissäkin tehtävissä on tarvittu rohkeutta ja päättäväisyyttä. Moni kelpo mies on vielä varsinaisten taistelujen tauottua menettänyt henkensä vihollisen miinoitusten takia.

Hangon ryhmän komentaja: Eversti Eino R. Koskimies.

- Rakennetta 464, joka suunnitelman perusteella olisi ollut konekivääribunkkeri/korsu, ei löydy alueelta. Joukkoja varmasti alueella on ollut vartioimassa rantoja, mutta kiinteitä linnoitteita ei näin kauaksi rajalinjasta ole aloitettu rakentamaan. Ei ainakaan sellaisia joista olisi jäänyt jotain merkkejä.

- Yllä oleva kuva näyttää näkymän kohden suunniteltua ampumasuuntaa. Rakenteen selkeä tarkoitus olisi ollut mahdollisen hyökkäyksen torjuminen mereltä kohden Halsholmenia, joka sijaitsee kuvan oikeassa laidassa. Tämänkaltainen hyökkäys olisi kuitenkin vaatinut joko lukemattomien saarien valtaamista ennen pääsyä hyökkäysetäisyydelle tai sitten maihinnousua. Kumpaakaan ei tapahtunut siinä mittakaavassa, että rakenteen 464 rakentamiselle olisi tullut kiire. Halsholmenissa sijaitsee tykkiasema 74, a & b. Aseman edessä olevan kiviröykkiön voi nähdä tarkkasilmäinen yllä olevassa valokuvassa.