[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

42, a & b

Linnoituskortti

 

TAISTELUT HORSÖNIN SAARIRYHMÄSSÄ, OSA I

(Hankoniemi toisessa maailmansodassa, Niilo Lappalainen)

10. heinäkuuta 1941 - 3. syyskuuta 1941

- Horsönin saariryhmän pohjoisimmat saaret olivat sodan alussa suomalaisten miehittämiä. Suurin saarista Horsön, oli kuitenkin venäläisten hallussa. Saaren sijainti oli strategisesti tärkeä, koska se sijaitsi ainoastaan kuuden kilometrin päässä Hangosta ja saarelta kykeni tähystämään tehokkaasti Hangon suuntaan. Jostain syystä venäläiset vetivät joukkonsa pois Horsönistä sodan alussa. Joukkojen pois vetäminen johtui mahdollisesti siitä, että suomalaisten tykistö oli sytyttänyt koko saaren tuleen. Bromarvin lohko miehitti Horsönin 29. kesäkuuta 1941 ja päivää myöhemmin kolme lähellä olevaa saarta.

- Venäläiset huomasivat virheensä ja saari joutui voimakkaan tykistö- ja ilmapommituksen kohteeksi yöllä 9. heinäkuuta - 10.heinäkuuta. Saarta puolusti 51 suomalaista sotilasta. Kyseinen miehitys oli aivan liian heikko näin isolle saarelle.

42, a & b, Kuva 1

- Tykkiasemasta ei mitä ilmeisimmin saatu valmiiksi kuin kaksi louhittua kuoppaa. Koska vesi on täyttänyt kuopat sangen tehokkaasti, on mahdotonta todeta olisiko rakenteen pohjalla mahdollisesti jalusta jäljellä.

42, a & b, Kuva 2

- Kallion reunamilla lojuu louhinnasta syntynyttä kivimurskaa.

42, a & b, Kuva 3

- Toinen kahdesta louhitusta kuopasta, jotka valmistuessaan olisivat sijainneet erittäin hyvässä paikassa. Alla oleva kuva osoittaa sijainnin erinomaisuuden erittäin selvästi.

42, a & b, Kuva 4

- Näkymä kallioilta, johon tykkiasema 42, a & b, rakentaminen aloitettiin.

42, a & b, Kuva 5

- Kalliossa on edelleen useita kiinnityspultteja jäljellä.

42, a & b, Kuva 6

- Tykkiaseman läheisyyteen on myös merkitty tähystys- ja tulenjohtopesäke. Sitä ei kuitenkaan löydy alueelta. Se mikä puolestaan pisti alueella silmään, oli pieni kasa kiviä. Normaalistihan kivikasoissa ei ole mitään ihmeellistä, mutta samankaltaisia kekoja löytyy Harparskog-linjan alueelta todella paljon ja usein juuri niiltä paikoilta, mihin jokin rakenne on linnoituskartassa merkitty. Onko kyseisillä kivikasoilla merkitty rakenteiden paikkoja vuosina 1940 ja 1941, jää varmasti ikuiseksi arvoitukseksi, mutta täälläkin kivikasa on paikalla, johon olisi ollut erittäin hyvä rakentaa tähystys- ja tulenjohtopesäke. Taustalla näkyy venäläisten hallussa ollut Bengtsår Prästönin saari.

42, a & b, Kuva 7

- Viimeinen vilkaus vielä tykkipesäkkeeseen, joka saa olla uteliailta kaikessa rauhassa johtuen alueen vähäisestä asutuksesta.

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela