ALKU, OSA II

(Hankoniemi toisessa maailmansodassa, Niilo Lappalainen & Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

Maaliskuu 1940 – Kesäkuu 1941

- Venäläiset loukkasivat rajalinjaa säännönmukaisesti ja venäläiset diplomaatit jopa vakoilivat avoimesti suomalaisten rakentamia linnoitteita. Eräänkin kerran Neuvostoliiton suurlähettiläs yhdessä sotilasattaseansa kanssa pysäytti auton Hankoon mennessä ja alkoivat valokuvata linnoitteita. He kieltäytyivät lopettamasta, ennen kuin heitä uhattiin kiväärillä.

- Keväällä 1941 ilmassa oli havaittavissa hermostuneisuutta. Uusia rakennusryhmiä oli saapunut Hangon tukikohtaan, jotka rakensivat kenttälinnoitteita Lappohjan alueelle. Rakennustyöt jatkuivat kellon ympäri. Venäläiset koneet lensivät rajalinjan yllä ja suuret kuljetuslaivat toivat lisää joukkoja ja tarvikkeita tukikohtaan. Samanaikaisesti suomalaiset sotilasviranomaiset neuvottelivat saksalaisten kanssa tulevasta Operaatio Barbarossasta. Kesäkuussa 1941 kenraaliluutnantti Erwin Engelbrecht Saksasta saapui Mikkelin päämajaan. Hän ilmoitti, että hän on se kenraali, jonka tehtävänä on vallata Hanko. Kesäkuun 18 - 19. päivä kenraaliluutnantti neuvotteli suomalaisten sotilasviranomaisten kanssa mahdollisesta hyökkäyksestä Hankoon. Saksalainen 163. divisioona oli määrätty tähän hyökkäykseen, mutta loppujen lopuksi yksikään yksikkö Saksan maavoimista ei taistellut Hangon rintamalla.

- Kesäkuun 24. päivänä saksalaiset koneet, jotka oli tankattu ja aseistettu Malmin lentokentällä, pommittivat Hankoa. Kesäkuun 25. päivän aamuna venäläisten tykistö avasi tulen kohden Morgonlandetia, Prästöä ja Jussarötä. Suomalaisten tykistö vastasi tulitukseen kello yhdeksältä illalla. Venäläiset koneet myös pommittivat Hankoniemeä samana päivänä. Sota oli alkanut.

- Siinä se on mitä tulimme tänne etsimään, eli rakenne 401. Taktinen karttamerkki näyttää tähän samaan kohtaan konekivääripesäkkeen. Kyllähän yllä oleva rakenne naamioituna olisi antanut kone- tai pikakiväärin miehistölle jonkinlaista suojaa.

- Sama rakenne kuin edellisessä kuvassa.

- Näkymä asemasta kohden Vestervikin niemeä. Jos tässä pesäkkeessä on ollut konekivääri, on se pystynyt ampumaan esteettömästi mantereen ja Porsön saaren välistä aluetta. Porsön saaren voi nähdä pilkistävän heikosti kuvan vasemmassa laidassa puiden takana.

- Edellä esitellyn aseman takana sijaitsee toinen sangen suuri asema. Rakentamiseen on käytetty kiviä. Asemassa on saattanut sijaita suorasuuntaustykki, mutta asema on peittynyt sen verran tehokkaasti ettei mitään varmaa voi enää sanoa.

- Lähelle edellistä asemaa on rakennettu kiviaita. Ehkäpä improvisoitu panssarivaunueste tai sitten suoja kiväärimiehille, koska...

- ... kun kiviaita päättyy niin linja jatkuu taisteluhautana, joka taas viimein...

- ...päättyy tähän asemaan aivan rantaviivalla. Alueella mihin rakenne 401 oli suunniteltu rakennettavaksi on siis selkeät puolustusasemat. Valmiit rakenteet vain poikkeavat huomattavasti taktisista karttamerkeistä.

- Samainen asema kuin edellisessä kuvassa. Valokuva on vain otettu hieman eri kuvakulmasta.

- Rakenne edestäpäin ei näytä juuri muulta kuin kivikasalta.