[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

302

Linnoituskortti

 

STOR-BOCKHOLM JA LILL-BOCKHOLM, OSA II

(Hangon mottia härnäämässä, Adolf Molnár & Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

(Jos paikan nimissä on eroavaisuuksia nykypäivän paikan nimiin, olen merkinnyt nykyisen paikannimen sulkujen sisälle kursiivilla)

28. syyskuuta 1941


- Partiomme nousee maihin, kun päivä alkaa sarastamaan. Stor-Bockholm (Bockholmen) joka kohoaa miesten edessä, on hiljainen ja uhkaavan näköinen. Kivinen ottaa pistoolinsa ja lähtee etenemään kohden kahden saaren välissä olevaa kahlauspaikkaa. Tämä tietenkin on vasten majurin nimenomaista käskyä olla etenemättä saareen. Yhtäkkiä kuuluu kova pamahdus ja Kivinen tuntee iskun rinnassaan. Hänen polvensa antavat periksi ja hän kaatuu ruohomättäälle. Stor-Bockholm (Bockholmen) on jälleen hiljainen. Ei edes puiden lehdet liiku, vihreä muuri on samanlainen kuin ennenkin. Stor-Bockholm (Bockholmen) on venäläisten miehittämä.

- Kivinen on kuitenkin onnekas tällä kertaa. Koska olemme pioneereja, on taskumme täynnä kaikenlaisia varastosta otettuja metalliesineitä. Tavarat ovat enemmän ja vähemmän käyttökelpoisia. Taskumme ovat täynnä nalleja, sytyttimiä ja iskusytyttimiä. Tällä kertaa luoti joka osui Kiviseen, osui ensiksi iskusytyttimeen, jonka Kivinen oli tehnyt kiväärin ammuksesta. Tätä laitetta hän piti rintataskussansa. Tämä outo laite muutti luodin suuntaa niin, että Kivinen selvisi osumasta. Ainoastaan mustelma muistuttaa häntä tästä tapahtumasta.

- Tehtävä on suoritettu. Stor-Bockholm (Bockholmen) on vihollisen miehittämä.

302, Kuva 1

- Suomen leijona, 1940.

302, Kuva 2

- Lahonnut puun kappale roikkuu edelleen piikkilankaesteessä bunkkerin katolla.

302, Kuva 3

- Panssarintorjuntatykin ampuma-aukko sekä ampuma-aukkoa suojaava panssarilevy.

302, Kuva 4

- Kummatkin ampuma-aukot. Naamiointiväri on edelleen osittain näkyvissä bunkkerin ulkoseinissä.

302, Kuva 5

- Yleisnäkymä. Bunkkeri on nyt erittäin hyvin naamioitu, kun metsä ja sammal ovat vuosien kuluessa peittäneet rakenteen.

302, Kuva 6

- Bunkkeri numero 302 toimii perinnebunkkerina ja sisäänkäynti on tehty hieman helpommaksi asentamalla rappuset muuten jyrkkään sisäänkäyntiin.

302, Kuva 7

- Ilmastointiritilä bunkkerin ulkoseinässä.

302, Kuva 8

- Tähystyskupu tähystää enää ainoastaan umpeen kasvanutta metsää.

302, Kuva 9

- Sisäänkäynti.

302, Kuva 10

- Ruosteinen ja syöpynyt metallikoukku bunkkerin seinässä.

302, Kuva 11

- Savuhormi.

302, Kuva 12

- 45mm:n panssaritorjuntatykin putki.

302, Kuva 13

- Konekiväärikammio nähtynä sisäpuolelta.

302, Kuva 14

- Koska näkymä konekivääriampujan paikalta oli ja on edelleen hyvin rajoittunut, piirrettiin ampujan eteen erityinen kartta maastonmuodoista bunkkerin edessä helpottamaan tulituksen kohdistamista oikeisiin kohtiin. Kyseinen numeroitu kartta mahdollisti niin sanotun "sokkoammunnan" tiettyihin maastonkohtiin bunkkerin edessä ilman, että kukaan olisi ollut johtamassa tulitusta.

302, Kuva 15

- Puolimaski oli lähes tärkein väline bunkkerissa selviämiseksi, koska ammunta tuotti niin paljon myrkyllisiä kaasuja.

302, Kuva 16

- 45mm:n panssarintorjuntatykki.

302, Kuva 17

- Optinen tähtäyslaite panssarintorjuntatykissä. Prisman lävitse voi edelleen suhteellisen hyvin tähystää bunkkerin edessä olevaa maastoa.

302, Kuva 18

- Puolijoukkueen majoitustilat.

302, Kuva 19

- Tikkaat, jotka johtavat tähystyskupuun.

302, Kuva 20

- Panssarintorjuntatykin ampuma-aukko ulkoa nähtynä.

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela