[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

239, a & b

 

KULON LOHKON TYKISTÖN TOIMINTAKERTOMUS, OSA I

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

Kesäkuu 1941 – Joulukuu 1941

- Öbyn maastoon sijoitetulla tykistöllä oli tulialueena pääasiassa Krogenin maasto ja siellä varsinkin Hankoon johtava maantie. Usein voitiin merkitä hyviä tuloksia: täysosumia kuormastoihin, jotka syttyivät tuleen ja hevoskolonniin. Myös tykistön tulen alaisina olivat Krogensin etumaastossa vihollisen työmaat, majoituspaikat, korsut, pesäkkeet samoin kuin vihollisryhmät, ja usein saatiin osumia maaleihin. Ammuskorsuihin osuttiin, jotka sitten räjähtivät tehden suurta tuhoa läheisyydessä työskentelevien vihollisten keskuudessa. Kone- ja pikakivääripesäkkeitä tuhottiin ja vihollisen suorasuuntaustykkejä tuhoutui tarkalla tulella. Myöhemmin jalkaväen kanoottipartioiden mukana seurasi tykistön tulenjohtajia vihollisen selustaan ja tällöin tuhottiin vihollisen materiaalia ja elävää voimaa tarkalla tykistötulella, jota johdettiin melkein vierestä.

Luutnantti L. Heiman

239, a & b, Kuva 1

- Karttamerkit rakenteelle 239, a & b näyttävät konekivääripesäkkeen, konekiväärikuvun sekä majoitusbunkkerin tai korsun tälle alueelle. Kuitenkaan alueelta ei voi löytää kyseisiä rakennelmia ja oletettavaa onkin, että ne olivat ainoastaan suunnitteluvaiheessa. Siitä huolimatta alueelta löytyy huomattava määrä taisteluhautoja sekä korsun jäänteitä. Yllä oleva kuva näyttää korsun jäänteen siinä kohdassa mihin 239, a oli suunniteltu rakennettavaksi.

239, a & b, Kuva 2

- Samainen korsun jäänne toisesta kuvakulmasta.

239, a & b, Kuva 3

- Yllä olevaan rakenteeseen on selkeä sisäänkäynti kuvan vasemmalla puolella. Tämä luultavasti on ollut konekivääripesäke 239, b. Tosin se mihin rakenne on sijoitettu kartassa, heittää noin 200 - 300 metriä luonnossa. Siitä huolimatta ampumasuunta tälle olisi ollut oikea. Ampumasuunta nimittäin on kohden kannaksella sijaitsevan panssariesteen etumaastoa.

239, a & b, Kuva 4

- Sisäänkäynti rakenteeseen on näkyvissä kuvan vasemmalla puolella.

239, a & b, Kuva 5

- Yllä oleva rakenne sijaitsee taisteluhautalinjan sekä panssariestekaivannon etupuolella. Vaikea sanoa mikä kyseinen rakennelma on ollut. Ehkäpä majoituskorsu.

239, a & b, Kuva 6

- Rakenteessa ei enää ole jäljellä mitään mikä muistuttaisi ampuma-aukkoa. Tosin rakenteen toinen pääty on romahtanut kokoaan.

239, a & b, Kuva 7

- Näkymä kohti kapeaa kannasta joka yhdistää Vimonbölen alueen Tronsböleträsketin alueeseen.

239, a & b, Kuva 8

- Poteron jäänteet.

239, a & b, Kuva 9

- Taisteluhauta vie poteroon.

239, a & b, Kuva 10

- Taisteluhauta ei ole enää hyvässä kunnossa, vaan suurin osa siitä on romahtanut ja peittynyt lähes täydellisesti.

239, a & b, Kuva 11

- Luminen maisema. Kun katselee historiallisia kuvia Hangon rintamalta, huomaa että paikkoja jotka luonto oli valmiiksi muovannut soveliaiksi puolustuspaikoiksi, käytettiin joukkojen taholta huomattavissa määrin.

Luonnon tarjoamaa suojaa vuonna 1941

- Luonnon tarjoamaa suojaa vuonna 1941. (Kuva: Puolustusvoimat. Julkaistu 1942 kirjassa Hangö belägras)

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela