TULI-ISKU, OSA I

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

Elokuu 1941 – Syyskuu 1941

- Jo aikaisemmin patteristojen toimiessa yhteisen tulenjohdon alaisena, oli koko lohkon tykistöä käytetty yhtäaikaisesti viholliskohteita vastaan, mutta elo-syyskuun vaihteessa, allekirjoittaneen toimiessa tykistökomentajan sijaisena, antoi Hangon ryhmän tykistökomentaja tehtäväkseni laatia koko lohkoa varten tulisuunnitelma, jossa hyökkäysluontoiseen taktilliseen tehtävään oli liitetty tuli-isku koko käytettävissä olevalla tykistöllä. Kaluston hitauden takia varattiin kuhunkin tuli-iskuun aikaa kaksi minuuttia. 

Kapteeni T. Louhivuori

- Muutamat isoimmista korsun jäänteistä ovat täynnä vettä ja helppo huomata alueelta.

- Paljoa ei 233:sta saatu valmiiksi. Ainoastaan taisteluhautoja ja korsuja löytyy alueelta.

- Taisteluhauta on säilynyt maastossa kaikki nämä vuodet.

- Taisteluhauta joka vie poteroon.

- Poteron jäänteet.

- Yksi isoimmista korsun jäänteistä, jonka rakentamisessa on hyväksikäytetty läheistä kalliota. Kyseinen korsu on ollut yhdistettynä yhdyshaudalla taisteluhautoihin, jotka on suunnattu kohti kapeaa kannasta sekä alueen päätietä.

- Raskaimmin linnoitetun alueen takana on muutamia matalia korsun jäänteitä.

- Sama jäänne kuin edellisessä kuvassa.

- Risteys taisteluhautalinjassa.

- Luultavasti konekivääripesäke. Kuoppa avautuu kohti rintamalinjaa ja suuntaa, josta mahdollinen hyökkäys olisi tullut.

- Tämä paikka mitä ilmeisimmin on se minkä vuoden 1955 selosteosa mainitsee osittain louhituksi. Ainoa paikka alueella jota on selkeästi louhittu, koska isoja kiviä on edelleen louhoksen pohjalla. Tästä olisi myöhemmin muodostunut rakenne 233, jos venäläiset olisivat pysyneet yhtään kauemmin Hangossa. Rakenne oli suunniteltu varustettavaksi konekiväärillä, panssarintorjuntatykillä sekä tähystyskuvulla.

- Louhintatyöstä jäljelle jääneet kivet makaavat edelleen louhoksen pohjalla.

- Taisteluhautaa alueen länsiosassa, joista on hyvä näkymä alueen päätielle.

- Korsun jäänne alueen länsiosassa.