|
PIRKKO
(Hangon mottia härnäämässä, Adolf Molnár)
(Pirkon saari joka tekstissä mainitaan, on Kallskäretin saari)
(Jos paikan nimissä on eroavaisuuksia nykypäivän paikan nimiin, olen merkinnyt nykyisen paikannimen sulkujen sisälle kursiivilla)
Syyskuu 1941 – Lokakuu 1941
- Ennen kuin isompi partio lähti Pirkkoon, oli saaressa käynyt jo muutamia pienempiä partioita silloin tällöin. Pirkon saari on noin 400 metriä pitkä, mutta ainoastaan 20 – 30 metriä leveä. Saari muistuttaa tämän vuoksi makkaraa. Venäläiset olivat antaneet saarelle nimeksi Porkkana, mutta me keksimme paljon hävyttömämmän nimen. Tämä nimi kuitenkin vaihdettiin esikunnan kartoista, mutta siitä huolimatta vanha nimi ilmestyi käyttöön silloin tällöin, vaikka saaren virallinen nimi nyt olikin Pirkko.
- Jos venäläisten Kronholmin (Stora Järpholmen) saaritukikohdasta vedetään viiva lähimpään mantereella sijaitsevaan niemeen, niin tämä viiva on etummainen puolustuslinja, jota voidaan puolustaa kummaltakin sivustalta konekivääreillä. Pirkon saari sijaitsi noin kilometrin verran tämän viivan takana, keskellä
vihollisaluetta.
- Eräänä yönä kuusi kanoottia murtautui tuon näkymättömän viivan lävitse. Valkoisia ja vihreitä valoraketteja lenteli ympäriinsä miesten meloessa. Pirkon pohjoispäädyssä on mukava korsu. Kaksi yhdyshautaa yhdistää korsun konekivääri- ja pikakivääripesäkkeeseen. Tässä korsussa partio nukkui aamuun saakka. Yksi pesäkkeistä näytti edelleen keskeneräiseltä ja ilmeisesti rakennustyöt oli keskeytetty vasta viikko sitten. Tämä oli selkeä todiste siitä, kuinka oikeassa
majuri Lundström oli ollut, kieltäessään miehiä menemästä saareen parin viime viikon aikana.
- Saarta peittää ainoastaan hyvin harva metsä. Tämä metsäinen alue viettää kohden saaren eteläistä kärkeä. Ennen eteläkärkeä on alue, jossa ei kasva yhtään puuta tai pensasta. Itse eteläkärjessäkin on vain muutamia pensaita ja puita. Tämän vuoksi kaikki tähystyspaikat miehitettiin yön aikana, jottei avoimia paikkoja tarvitsisi ylittää päivänvalossa. Tämä olisi ollut erittäin
vaarallista.
- Rakenne 219 on louhittu valmiiksi, mutta vesi on täyttänyt
rakenteen kokonaan.
 -
Rakenteesta 219 muodostuneessa lammikossa on jopa kaloja. Ilmeisesti joku
lähiseudun asukas on istuttanut kalat "lampeen".
 -
Lähistöllä lojuu joitakin ruostuneita rautaesineitä. Kyseessä voi
olla rakentamisessa käytetyn välineistön osia.
 -
Lisäksi rakenteen 219 vierellä on hyvin säilynyt korsun jäänne.
Samanlainen korsu löytyy Skogyn alueen läheltä. Kyseisestä korsusta
otettuihin kuviin voi tutustua tuliasemia
esittelevässä galleriassa.
- Oviaukko korsuun.
 -
Korsun etuosassa on suurehko betoninen neliö. Periaatteessa kyseessä
saattaa olla aseen jalusta, mutta kiinnityspultteja ei mahdollisessa
jalustassa ole näkyvissä.
- Korsun etuosa.
|
