TULENJOHTOA KARENSHOLMISTA, OSA I

(Hangon mottia härnäämässä, Adolf Molnár & Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

24. syyskuuta 1941

- Johnny, Sundquist ja ylikersantti Tuominen 8-tuuman patteristosta makaavat Karensholmissa. Kolme kenttäkiikaria tähyävät korsukylää, mutta on vielä liian aikaista. Tykistö on valmiina ampumaan, mutta venäläiset nukkuvat edelleen.

- Etäisyys korsukylään on ainoastaan kolmesataa metriä. Näin lyhyen etäisyyden vuoksi miehet näkevät jopa vihollisten kasvot. Tuominen tarkistaa vielä kerran, että patteristossa on kaikki kunnossa, koska yhä enemmän ja enemmän venäläisiä liikkuu korsusta toiseen. Ainoa mikä uupuu, on tulenavaus käsky. Koelaukaus, komentaa Tuominen ja pian tuttu ääni kuuluu kolmen miehen yläpuolella. Viimein ammus laskeutuu toisella puolella salmea.

- Ensimmäinen patteri, tulta! Tuominen komentaa. Ensimmäisten ammusten alkaessa laskeutua korsukylään, tulee venäläisille kiire suojautua korsuihinsa. Muutamat seisovat kuitenkin taisteluhaudoissansa. Toinen patteri tulta, kolmas patteri tulta! Pian helvetti on irrallaan, kun kolme patteria ampuu korsukylää. Ainoastaan pienet Tuomisen korjaukset keskeyttävät tämän hirvittävän näyn. Koko korsukylä muuttuu suunnattomaksi hornaksi, jossa oranssit välähdykset ja savu peittävät kaiken allensa. Jopa pieni saari, josta kolme miestä johtaa tulta, tärähtelee tykistötulen johdosta.

- Ainoa bunkkeri alueella, jossa ampuma-aukko on saatu valmiiksi. Kyseinen bunkkeri oli aseistettu 45mm:n panssarintorjuntatykillä. Luultavasti tätä ei ollut tarvetta aseistaa konekiväärillä, vaikka sellainen on hahmoteltu majuri Kuumolan linnoituskarttaan. Suurin osa mahdollisista kohteista olisi ollut laivoja ja veneitä sekä panssarivaunuja talvisin, kun meri olisi jäätynyt. 

- Samainen ampuma-aukko nähtynä hieman lähempää.

- Ampuma-aukkoa suojaava panssarilevy lojuu lähellä, syksyn hautaamana.

- Oudosti bunkkerin alapuolella on luolan sisäänkäynti. Outoa on se, että kyseinen sisäänkäynti on siihen suuntaan mihin bunkkerin ampumasuunta on. Vaikkakin tulisuunta on linjan vasen sivusta mistä suurempaa vaaraa ei olisi tullut heti, olisi kyseinen sisäänkäynti ollut silti liian altis suoralle tulelle, jos venäläisiä laivoja olisi ilmaantunut merelle. Sen vuoksi oletan, että sisäänkäynti on rakennettu vasta sodan jälkeen.

- Piikkilankaa on edelleen runsaasti ampuma-aukon ympärillä.

- Toinen sisäänkäynti bunkkeriin ja toinen outo rakennelma, nimittäin savupiippu. Sisäänkäynti on heti savupiipun oikealla puolella. Sisätiloissa on majoitustilat neljälle joukkueelle.

- Taivas...

- Tikkaat ovat pysyneet yhtenä kappaleena kaikki nämä vuodet, vaikka itse savupiippu ei näytä enää kovin tukevalta.

- Sisäänkäynti rakenteeseen jota ei koskaan saatu valmiiksi. Kasvillisuus peittää sisäänkäynnin niin tehokkaasti, että on tiedettävä lähes tarkalleen missä rakenne sijaitsee ja mitä etsii, jotta sen löytää. Koko rakennelma on louhittu kallion sisään.

- Vanhan aidan jäänteet löytyvät läheltä sisäänkäyntiä.

- Sisäänkäynti nähtynä rakennelman pohjalta.

- Itse rakenteen pohjalla näyttää olevan jonkinlainen jalusta. Tämä keskeneräinen rakenne on sangen omalaatuinen, koska se on ainoa rakenne Harparskogin alueella, jonka ampumasuunta on suoraan rintamalinjaan päin.

- Paikka mihin rintasuoja taikka ampuma-aukko on hahmoteltu on edelleen näkyvissä. Pusikon alta paljastuu edelleen punatiilinen rakenne, joka kuitenkin on osittain romahtanut ja kasvillisuuden valtaama. Koko paikka on erittäin lähellä merta ja luultavasti tästä paikasta olisi myös kyetty tulittamaan laivoja. Tässä mielessä rakenne olisi suojannut myös lähestymisväyliä Tammisaareen.

- Kuva on otettu keskeneräiseltä rintasuojalta taikka ampuma-aukolta. Kuvasta saa hieman käsitystä rakenteen muodosta. Sisäänkäynti sijaitsee kuvan vasemmassa reunassa.