LERHOLM

(Hangon mottia härnäämässä, Adolf Molnár & Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

22. syyskuuta 1941

(Jos paikan nimissä on eroavaisuuksia nykypäivän paikan nimiin, olen merkinnyt nykyisen paikannimen sulkujen sisälle kursiivilla)

- Eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä vänrikki Francke ja Windmüller lähtevät partioon, kohteenaan Lerholm (Lerholmarna). He ottavat muukansa Nilssonin ”kaapelilaivaksi”. Nilsson on hyvä melomaan kanootilla ja tämän vuoksi hän saa aina vaikeimmat tehtävät. Puhelinkaapelin vetäminen epävakaalla kanootilla vaatii hermoja ja taitoa. Viiden tunnin ja puolentoista kilometrin jälkeen, taisteltuaan tuulta ja myrskyä vastaan, Nilsson onnistuu viimein saamaan puhelinlinjan Lerholmiin (Lerholmarna). Nyt tulenjohto voi toimia entistä tarkemmin ja useampia partioita voidaan lähettää venäläisten linjojen taakse.

- Lerholmin (Lerholmarna) vasemmalla puolella on Kronholm (Stora Järpholmen). Saari on vahvojen venäläisjoukkojen miehittämä ja raskaasti linnoitettu. Tällä kertaa ei kuitenkaan ole tarve tähystää venäläisten linnoitteita, vaan tuhota ne. Partion mukana olevan vänrikki Francken tehtävänä on johtaa tulta mahdollisimman tarkasti. Aamulla kello kahdeksan tietämillä, kun yhä useampi venäläinen on herännyt ja tullut ulos korsustaan, Francke antaa viimein käskyn tulenavauksesta.

- Muutama kranaatti laskeutuu lähelle korsua, joka sijaitsee saaren pohjoispuolella. Korsu ei kuitenkaan tuhoudu. Konekivääripesäke lähistöllä saa myös muutaman osuman. Venäläisiä on nyt varoitettu ja he juoksevat saaren eteläkärkeen minne Francke yrittää ohjata tykistötulen. Venäläiset kuitenkin hajaantuvat metsään. Kiroillen Francke antaa käskyn tulituksen lopettamisesta.

- Tähystyskupu metallitankojen ympäröimänä.

- Sisäänkäynti erääseen alueella sijaitsevista konekiväärikammioista.

- Oven salpa kuten itse ovikin on pahasti ruosteessa.

- Yleisnäkymä. Kuvan etualalla sijaitsee bunkkerin ampuma-aukko ja sen päällä vasemmassa yläkulmassa on tähystyskupu.

- Tähystyskupu hieman lähempää.

- Metallinen lenkki, jota käytettiin ampuma-aukon naamiointiin kiinnittämällä kasvillisuutta siipimuuriin.

- Piikkilankaa lojuu edelleen lähellä bunkkeria.

- Toinen kahdesta ampuma-aukosta, kuvattuna "väärältä puolelta".

- Samainen ampuma-aukko hieman kauempaa nähtynä.

- Toisen ampuma-aukon tulialue.

- Sisäänkäynti ja rakenteen numero sen yläpuolella. Numeroa 213 on vaikea muodostaa siitä mitä numerosta on enää jäljellä. Kuitenkin tälle alueelle ei ollut muita rakenteita suunnitteilla eikä maastosta löydy kuin tämä kokonaisuus, joten ei ole epäilystäkään etteikö kuvissa näkyvä rakenne olisi nimenomaan 213.

- Suurin osa sisäänkäynneistä oli suojattu yllä olevan kaltaisella puisella ovella.

- Piikkilankaa ovessa.