209

TIEDUSTELUPARTIO SYSSLANIIN, OSA I

(Hangon mottia härnäämässä, Adolf Molnár & Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

(Jos paikan nimissä on eroavaisuuksia nykypäivän paikan nimiin, olen merkinnyt nykyisen paikannimen sulkujen sisälle kursiivilla)

7. syyskuuta 1941

- Illan tullen Sundquist ja Johnny suuntaavat Sysslaniin (Sysslungen). Saari sijaitsee 200 metrin päässä Bengtsårista. Saari on keskellä venäläisten puolustuskolmiota, joka muodostuu Kilboholmenin (Killboholmen) ja Bengtsårin saarista sekä niemestä joka työntyy merelle päin. Luutnantti Nordlund ja vänrikki Francke ovat miesten mukana. Kolme venettä lähtevät Basabölestä kello kymmenen aikaan illalla.

- Nämä kolme venettä ovat onnekkaita, koska niitä ei huomata venäläisten hallussa olevilta saarilta. Jos heidät olisi huomattu, olisivat he joutuneet ristituleen konekivääripesäkkeistä, jotka sijaitsevat lähisaarilla. Venäläiset eivät tiedä, että kuolema saapuu veneiden mukana. Tämä kuolema piirtää heidän korsut ja konekivääripesäkkeet kartalle. Tämän jälkeen kuolema ottaa yhteyden tykistöön ja ohjaa tulituksen tarkasti venäläisten asemiin.

- Veneet viipyvät Sysslanin (Sysslungen) edustalla pitkin aikaa. Miesten täytyy olla varmoja onko saari miehitetty vai ei. Järki sanoo, että saaren täytyy olla miehitetty, koska se sijaitsee niin lähellä Bengtsåria. Yksi mies konepistoolilla varustettuna voi tuhota koko partion. Yksi veneistä lipuu hiljalleen kohden saarta muiden odottaessa avataanko Sysslanista (Sysslungen) tuli. Kaikki on kuitenkin hiljaista, kun Sundquist ja Johnny siirtyvät saareen. Nordlund ja Francke suuntaavat kohden Basaböleä. Ennen sitä he kuitenkin tekevät pienen retken lähelle Takvedsholmenia (Takvedaholmen) ja Kilboholmenia (Killboholmen). Täältä he soutavat lähelle Prästöniä (Bengtsår Prästön) ja Bockholmenia ennen kuin suuntavaat takaisin Basaböleen missä omat asemat sijaitsevat.

209, Kuva 1

- Rakenteesta 209 löytyy joitain hyvin matalia kuoppia pienen polun varrelta.

209, Kuva 2

- Yksi kuopista, joka voi olla korsun jäänne. Lähellä rakennetta 209 on myös sijainnut Björknäsin alalohkon esikunta. Esikunta on toiminut vanhassa myllyssä, josta ei ole kuin rauniot jäljellä.

209, Kuva 3

- Lähestyminen esikunta-alueelle. Tien vieressä on muutama kivi panssarivaunuesteestä.

209, Kuva 4

- Vanhat patoaltaat reunustavat tietä ja ovat tavallaan estäneet tehokkaasti vihollisen hyökkäyksen suoraan kohden esikunta-aluetta.

209, Kuva 5

- Esikuntarakennus eli vanha mylly. Kyseisessä rakennuksessa toimi II/JR13 esikunta 26.6.1941 alkaen. Pataljoonaa komensi majuri Lindman. Pataljoonan sota alkoi samaisena päivänä, kun raskaat kranaatinheittimet Krh.K./JR13:sta siirtyivät tuliasemiin 300 metriä pohjoiseen tästä myllystä. Kello 17:00 raskaat kranaatinheittimet avasivat tulen kohden venäläisten tähystystornia, joka sijaitsi Borgarsin kukkulalla.

Esikuntarakennus vuonna 1941

- Samainen esikuntarakennus vuonna 1941. (Kuva: Puolustusvoimat. Julkaistu 1942 kirjassa Kampen om Hangö)

Esikuntarakennuksen sisätiloja

- Esikuntarakennuksen sisätiloja. (Kuva: Puolustusvoimat. Julkaistu 1942 kirjassa Kampen om Hangö)

Ruuan laittoa

- Ruuan laittoa. (Kuva: Puolustusvoimat. Julkaistu 1942 kirjassa Kampen om Hangö)

Ruokailua esikuntarakennuksen edustalla

- Ruokailua esikuntarakennuksen edustalla. (Kuva: Puolustusvoimat. Julkaistu 1942 kirjassa Kampen om Hangö)

209, Kuva 6

- Valitettavasti mylly on täysin raunioina.

209, Kuva 7

- Ruostuneita osia myllyn koneistosta lojuu edelleen raunioiden keskellä.

209, Kuva 8

- Ruostetta.

209, Kuva 9

- Mielestäni olisi sopivaa varustaa entinen esikuntarakennus edes kyltillä, joka ilmoittaisi paikan merkityksen sodan aikana. Jonakin päivänä kiviset seinät sortuvat kokonaan ja sen jälkeen aika tulee pyyhkimään muistot paikasta kokonaan.