[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

207

 

TIEDUSTELUPARTIO RÅGHOLMENIIN, OSA I

(Hangon mottia härnäämässä, Adolf Molnár & Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

4. syyskuuta 1941

- Partiotehtävä alkaa kello kymmenen aikaan illalla. Työnnämme kaksi soutuvenettä veteen ja suuntamme kohden Rågholmenia. Näen tumman saaren kasvavan edessäni. Kalvholmen jää taakse ja olemme avoimilla vesillä. Rågholmen tulee lähemmäksi ja lähemmäksi.

- Vene koskettaa viimein rantaa ja me hyppäämme pois. Veneet vedetään maihin, olemme viimein Rågholmenissa. Ingman jätetään vartioimaan veneitä ja me muut juoksemme nopeasti saareen. Kiipeämme korkean kallion laelle. Makaan kalliolla yhdessä Hallmanin ja Gandhin kanssa. Kukaan meistä ei kuule mitään erikoista. Vänrikki näyttää kadonneen toiselle puolelle saarta.

- Viiden aikaan aamulla alamme miehittämään saarta. Otamme ainoastaan aseet mukaan, kaikki muu jätetään pois. Etenemme askel kerrallaan Rågholmenissa, yrittäen nähdä venäläiset ennen kuin he näkevät meidät. Saari käydään lävitse tarkasti, mutta loppujen lopuksi yhtään venäläistä ei löydy, ei edes kuolleita. Saari on miehittämätön. Emme pysty ainakaan täyttämään tehtävämme toista osiota, eli ottamaan vankeja. Tehtävän ensimmäinen osa on selvittää onko saari miehitetty vai ei. Meidän mielestämme saari ei ole miehitetty.

207, Kuva 1

- Kuten karttamerkki ilmoittaakin, rakenne 207 oli konekivääripesäke. Selkeitä asemia konekiväärille löytyy edelleen alueelta, vaikkakin suurin osa rakenteista on menettänyt muotonsa.

207, Kuva 2

- Kallioon on joko louhittu asemia tai käytetty hyväksi luonnon muovaamia muotoja.

207, Kuva 3

- Kivistä on rakennettu suojaa.

207, Kuva 4

- Pesäkkeen tehtävänä on ollut puolustaa tai viivyttää vihollista tien ylitse menneen panssarivaunuesteen kohdalla. Panssarivaunuesteen kiviä näkyy kuvan vasemmassa laidassa. Asemat sijaitsevat tien oikealla puolella.

207, Kuva 5

- Panssarivaunuesteen kiviä.

207, Kuva 6

- Kivet esteeseen on louhittu viereisestä kalliosta.

207, Kuva 7

- Estelinja alkaa kalliolta ja laskeutuu kohden tietä, jonka voi nähdä kuvan yläosassa vaaleana viivana.

207, Kuva 8

- Estekivet ovat huomattavasti pienempiä kuin pääpuolustuslinjalla, joka sijaitsee noin yhden kahden kilometrin päässä täältä.

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela