SUKELLUSVENELAIVUE HANGON RINTAMALLA, OSA I

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

Elokuu 1941 – Joulukuu 1941

- Sukellusvenelaivue oli elokuun alusta lähtien melkein kuukauden ajan vartiopalveluksessaan Jussarön ja Pakrin niemimaan välillä. Sukellusvene Vesihiisi laski miinakentän 1.8. – 2.8. Osmussaaren itäpuolelle. Miinoitus oli tarkoitettu häiritsemään vihollisen liikennettä Paldiskin ja Hangon välillä. Sukellusveneen päällikkönä toimi kapteeniluutnantti Kijanen. Elokuun 3. päivänä sukellusvene Vetehinen päällikkönään kapteeniluutnantti Pakkala, suoritti partiointia Pakrin niemimaan luoteispuolella, ampuen torpedon vihollisen sukellusvenettä vastaan kuitenkaan osumatta. Elokuun 5. päivänä teki Vesihiisi partiomatkallaan torpedohyökkäyksen vihollisen kuljetusalusta vastaan Pakrin niemimaan luoteispuolella. Tuloksesta ei kuitenkaan ole tietoa.

Komentajakapteeni T. Peltola

- Kuva näyttää alueella menevän tien ja yhden monista kuopista, jotka ovat korsujen jäänteitä. Kuopat ovat aivan tien vieressä. Olettaisin, että aikoinaan korsut täällä oli tukeilla tuettu ja katto oli mahdollisesti tukeista, koska joidenkin kuoppien pohjalla on edelleen pahoin mädäntyneitä tukin kappaleita. Seuraava korsun jäänne ei ole kaukana, mutta jää hieman ulos kuvasta.

- Itävaltalainen vapaaehtoinen Adolf Molnár mainitsee tämän alueen kirjassaan: Hangon mottia härnäämässä. Luvussa Kamsholm palaa, Molnár kertoo, että heidät siirrettiin Gyttjevikenin parakkileiriin reserviksi. Nämä jäänteet ovat erittäin lähellä Gyttjevikeniä. Matkaa ei ole enempää kuin 500 metriä täältä Gyttjevikeniin, joten mitä ilmeisimmin tämä alue oli reserveille varattu alue, jossa Molnárkin vietti hetken aikaa. 

- Metsä pitää sisällään monia jäänteitä rakennusten perustuksista. Nämä ovat hyvin nähtävissä läheiseltä tieltä, erityisesti syksyisin. Kuvassa näkyvä perustus muodostaa erittäin ison suorakaiteen. Luultavasti kyseessä on majoitusparakin tai varastoparakin jäänteet. Vuoden 1940 linnoituskartassa alueelle on merkitty sirpaleita kestävä suoja ja tämä näyttää pitävän hyvin paikkaansa, koska alueella on useita korsun jäänteitä.

- Läheinen kukkula tarjoaa hyvän näkymän kohti Hankoa.

- Lisää rakennusten perustuksia.

- Tämä historiallinen kuva on mahdollisesti otettu tässä samaisessa paikassa. Kun katsoo miten rakennelmat on rakennettu yllä olevassa kuvassa, kävisi se yhteen rakenteen 205 kanssa. Kukkulan laella on parakki ja sen alapuolella on korsu hevoselle. Alueella voi edelleen nähdä tämänkaltaisen järjestelyn, jossa kuopat sijaitsevat tien vieressä ja kiipeämällä kukkulalle, päätyy kivisten perustusten äärelle. (Kuva: Puolustusvoimat. Julkaistu 1942 kirjassa Hangö belägras)

- Kuopissa on edelleen nähtävissä selkeä sisäänkäynti, joka on kohden tietä.

- Yksi lukemattomista kuopista tien vieressä.

- Iso korsun jäänne lähellä rakennetta 234.

- Näkymä läheiseltä kukkulalta. Jos päivä ei olisi ollut niin sumuinen, niin kukkulalta olisi voinut nähdä todella pitkälle. 

- Tie joka kulkee alueen lävitse. Kuopat jotka luultavasti ovat korsujen jäänteitä, sijaitsevat aivan tämän tien vieressä.

- Kun kiipeää läheiselle kukkulalle, törmää väistämättä tähän kivirakennelmaan, joka on jäänne tähystys- ja tulenjohtopaikasta.

- Sangen iso kivikehä on rakennettu kukkulan laelle, josta on ollut helppo tähystää Hangon suuntaan. Näkymä kukkulalta on varmasti paras mitä alueelta voi löytää. Taktinen karttamerkki näyttää konekivääripesäkkeen tänne, mutta ilman ampumasuuntaa ilmaisevaa nuolta. Olettaisin sen sijaan, että tähystys- ja tulenjohtopaikka merkittiin karttaan vain hieman tavallisuudesta poikkeavalla tavalla. Muissa paikoissa, joista voi myös löytää tämänkaltaisen kivikehän, linnoituskartta näyttää normaalin tähystys- ja tulenjohtopaikan karttamerkin.

- Rakennelma nähtynä edestäpäin. Alueella kävellessä tätä rakennelmaa ei voi oikeastaan olla huomaamatta. Rakennelman takana näkyy puinen rakennelma, jota on käytetty ilmakartoituksessa. Yleensä ne on rakennettu avoimille ja korkeille paikoille.

- Rakennelman muoto on sangen helppo huomata ja hahmottaa metsässä.