[SISÄLLYSLUETTELO]  [PÄÄSIVU]  [HISTORIA]  [VESTERVIK]  [BREDVIK]  [GRUNDSUND]  [RILAX]  [STORÖN]  [PARGAS]

[PRÄSTKULLA]  [LÅNGSTRAND]  [VIMONBÖLE]  [STORHOLMEN]  [SKOGBYTRÄSKET]  [HARPARSKOG]  [SPJUTBÖLE]

[BJÖRKKULLA]  [VITSAND]  [BJÖRNHOLMEN]  [ODENSÖ]  [SOMMARÖ]  [SKÅLDÖ]  [BAGGÖN]  [SIVUKARTTA]

 

201

 

LENTOLAIVUE 6 TYKISTÖN TULENJOHTAJANA

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

4. marraskuuta 1941

- Hangon ryhmän tykistökomentaja majuri Vähätuvan kanssa oli keskustelu mahdollisuuksista johtaa tykistön tulitusta ilmasta käsin. Tämä oli erityisen tärkeää jotta saataisiin tykistö myös osumaan Hangon sataman alueelle, jonne tavallinen maatähystys ja tulenjohto eivät kyenneet näkemään.

- 4. marraskuuta 1941 oli laivueellemme näytön paikka. Tykistön kanssa oli sovittu käytettäväksi tiettyjä koodeja ja siinä tapauksessa, että vihollisen hävittäjät ja lentokoneet olisivat yrittäneet puuttua tilanteeseen, olisi tykistö myös ampunut Täktomin lentokentälle sekä IT-aseisiin.

- Lento suoritettiin kello 14:35 - 16:30 välisenä aikana. Itse tulenjohto tapahtui 3000 - 4000 metrin korkeudessa Hankoniemen lounaispuolella auringon suunnasta. Yhteys koneesta hoidettiin maaradioasemalle ja sieltä puhelimitse tykistölle. Tulenjohtotehtävä saatiin suoritettua onnistuneesti luutnantti Euramon toimesta. Vihollisen hävittäjät eivät yrittäneet häiritä tehtävän suoristusta.

- Varastorakennus lähellä Hangon satamaa sai täysosuman, jossa syttyi suuri tulipalo. Myöhemmin saaduista vankitiedoista kävi ilmi, että kyseisessä tulipalossa oli tuhoutunut 30 tonnia naftaa. Tulenjohto yksipaikkaisesta koneesta oli onnistunut ensimmäisellä yrityksellä erittäin hyvin ja Hangon ryhmä oli erittäin tyytyväinen.

Osasto Hangon komentaja: Kapteeni Kullervo Lahtela.

201, Kuva 1

- Rakennetta 201 ei löydy alueelta mihin se on merkitty linnoituskartassa. Kyseessä oli joukkosidontapaikka. Voi olla että kyseinen joukkosidontapaikka on sijainnut kauempana täältä, alueella mistä löytyy edelleen korsujen jäänteitä. Myös alueen maalaistalot olisivat voineet toimia joukkosidontapaikkana.

201, Kuva 2

- Alueelta kyllä löytyy ainakin yksin kuoppa, joka näyttäisi korsun jäänteeltä. Jos kyseessä on korsun jäänne, on se kuitenkin aivan liian pieni joukkosidontapaikaksi.

201, Kuva 3

- Samainen jäänne nähtynä hieman lähempää. Kuoppa on kasvanut lähes kokonaan umpeen.

Joukkosidontapaikka vuonna 1941

- Joukkosidontapaikka vuonna 1941. (Kuva: Puolustusvoimat. Julkaistu 1942 kirjassa Hangö belägras)

TAKAISIN

Copyright © 2005, 2006 Kimmo Nummela