ILMATAISTELU VIIDES MARRASKUUTA 1941, OSA II

(Hangon ryhmän historiikki, T-22005, Sota-arkisto)

5. marraskuuta 1941

- Taistelusta irtautuminen alakautta ei ollut mahdollinen, sillä olimme avomeren päällä Hangon itäpuolella. Avomeren päällä ei maasto antanut näkösuojaa irtautuville koneille. Lisäksi miesten taisteluhenki oli niin korkea, että piiloutuminen pilveen ei tullut mielenkään. 

- Olisi myös saattanut käydä niin, etteivät jotkin omista koneista olisi huomanneet muiden irtautuvan taistelusta ja näin ollen olisivat jääneet yksin taistelemaan kasvavaa venäläisten ylivoimaa vastaan. Venäläiset kykenivät kokoajan "syöttämään" taistelua lähettämällä lisää koneita taisteluun heidän läheiseltä lentokentältänsä Hankoniemellä. Kaikkiaan seitsemän vihollisen konetta tyyppiä I-16 nousi ilmaan ja lisäksi 2 konetta tyypiltään I-153. Näistä seitsemästä I-16 koneesta ainoastaan kuusi otti osaa taisteluun. Politrukin kone pysyi lähellä pilviä ja tarkkaili miestensä taisteluhenkeä yrittäen samalla sitä myös nostaa.

- Taistelimme taistelun loppuun saakka. Kun olimme palaamassa takaisin kotikentällemme, kuulimme radion kautta että yksi viholliskoneista oli syöksynyt mereen. Lisäksi toisen oli nähty suuntaavaan kohti Täktomin lentokenttää savuten pahasti. Menetimme myös yhden omista koneistamme. Vänrikki Alpo Lakio ei koskaan palannut lennolta. Hän oli yksi innokkaimpia miehiä laivueessa ja oli jo tuhonnut useammankin viholliskoneen.

- Muut miehet, jotka ottivat Lakion lisäksi osaa taisteluun, olivat vääpeli Satomaa sekä kersantti Erkinheimo.

Osasto Hangon komentaja: Kapteeni Kullervo Lahtela.

- Iso kuoppa tykkiaseman edustalla. Tykkiasema on hallitsevin kokonaisuus rakenteesta 195.

- Näkymä kohti sumun peitossa olevaa Björnholmenia.

- Tykkiasema nähtynä korkealta kukkulalta, joka sijaitsee aseman takana. Kukkula olisi tarjonnut hyvän näkymän kohti Björnholmenia puuston ollessa hieman harvempi. Tänäkin päivänä kukkula tarjoaa hyvän näkymän itse tykkiasemaan.

- Sama tykkiasema kesäasussaan.

- Tykkiaseman reunat ovat näkyvissä lumen ja irtomaan alta.

- Rakenteen kivet ovat selvästi nähtävissä kesäisin.

- Tykkiaseman vallitus.

- Samainen vallitus nähtynä hieman kauempaa.

- Taisteluhaudan jäänne vai muisto jostakin muusta?

- Kapein kohta Tammisaareen johtavalla väylällä. Vuosina 1940 ja 1941 nämä rannat ovat olleet täynnä elämää ja miehiä. Nykyään ehkäpä ainoastaan satunnainen retkeilijä osuu tänne, vaikka kesäisin veneet joutuvat purjehtimaan tätä väylää pitkin Tammisaareen. Tykkiasema on näkyvissä veneestäkin.

- Tykkiaseman oikealla sivustalla on sangen isoja vallituksia. Nämä ovat olleet osa rakenteen 195 puolustusasemia, mutta nykyään on sangen vaikea sanoa täysin varmasti mitä on sijainnut missäkin. Konekivääripesäke oli ainakin suunniteltu rakennettavaksi tähän kohtaan. Lisäksi pohjana oleva Krimin sodan aikainen tykkiasema sekoittaa entisestään Jatkosodan aikaisen tykkiaseman hahmottamista.

- Huomaa että henkilö seisoo vasemalla puolella tykkiasemaa antaen hieman osviittaa tykkiaseman koosta. Rakenteen iso koko johtuu mitä ilmeisimmin pohjana olevasta Krimin sodan aikaisesta tykkiasemasta.

- Tykkiaseman vieressä on Krimin sodasta muistuttava muistomerkki. Kiveen kiinnitetyssä laatassa on seuraava teksti: Krimin sodan aikana käytiin tällä paikalla 20.5.1854 tulitaistelu kahden englantilaisen sotalaivan ja venäläis-suomalaisen patterin välillä. Tämä kuuden kanuunan varustus ns. Vitsandin skanssi rakennettiin vasta seuraavana vuonna.